Tämä johtunee siitä, että AS-tytöt ovat toisinaan erilaisia kuin oppikirjan kuvaamat henkilöt, joilla on AS. Toki osa tytöistä, joilla on AS, ovat pikkuvanhoja, professorimaisia, ja uppoavat ja juuttuvat omiin mielenkiinnon kohteisiinsa.
Mutta on myös tyttöjä, jotka eivät ole ns. klassista AS-tyyppiä. Kliininen kokemus viittaa siihen, että tällaisia ovat sellaiset sosiaalisesti kömpelöt tytöt, jotka reagoivat raivoisan aggressiivisesti muutoksiin.
Toisen ei-klassisen ryhmän muodostavat kikattelevat, vilkkaat ADHD:n kaltaiset ( Attention Deficit Hyperactivity Disorder /tarkkaavaisuushäiriö) tytöt, joissa AS-piirteet peittyvät ylivilkkauden alle*.
Kolmas ryhmä koostuu kilteistä, hiljaisista tytöistä, jotka viihtyvät yksin, ja joilla usein on vain yksi hyvä kaveri. Nämä tytöt jäävät helpommin opettajilta huomaamatta kuin ne, joilla selvät AS-piirteet dominoivat.
Selektiivisen mutismin (valikoiva puhumattomuus) takaa paljastuu aika ajoin tyttö, jolla on Aspergerin oireyhtymä. Tyttöjen kohdalla erityiskiinnostus voi kohdistua tavallisiin asioihin, kuten esimerkiksi meikkien tai kynsilakkojen keruuseen tai peh- molelujen haalimiseen.
Se, mikä tekee keräilyn tai erityismielenkiinnon kohteen poikkeavaksi, on sen määrä ja laatu. Kynsilakkoja voi olla satamäärin, samoin meikkejä, ja tytön huone voi olla niin täynnä pehmoleluja, ettei sinne tahdo mahtua. Mitään ei saa heittää pois, ja rikkinäiset ja kuluneetkin pitää säilyttää.
Lähde:
Taina Nieminen-von Wendt, Lennart von Wendt, Anne Avellan, Pekka Tani (2007)
Aspergerin oireyhtymä, Kliininen kuva, diagnostiikka ja kuntoutus osa 1. Yleislääkäri−lehti, 3/2007
Ehlers S, Gillberg C (1993) The epidemiology of Asperger syndrome. A total population study. J Child Psychol Psychiatr 34.
Pekka Tani, Taina Nieminen-von Wendt, Nina Lindberg ja Lennart von Wendt (2004) Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä. Duodecim 120. vsk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti