Sosiaali- ja terveydenhuollon kantelut ovat olleet viime aikoina kasvussa. Valvontaviranomaiset antavat välillä huomautuksia.
Aamulehdessä kerrottiin keväällä 2012 puhekyvyttömästä autistista, joka kirjoittaa epäinhimillisistä elinolosuhteistaan Ylisen hoivakodissa Pirkanmaalla. Ennen kyseiseen laitokseen siirtämistä hän ei ollut väkivaltainen ja eli normaalielämää avustajan turvin.
Hän oppi lukemaan kolmevuotiaana ja suoritti peruskoulun normaalin oppimäärän hyvillä arvosanoilla. Häntä ei tuettu normaaliin perhekotiasumiseen autisminsa takia.
Kyseistä asukasta rauhoitetaan sitomalla, kypärällä, lepositeillä, lääkkeillä ja takaa suljettavilla haalareilla. Mattoon käärimistä on myös käytetty. Pakkopaitaakin on ainakin kerran käytetty. Mielekästä tekemistä on hyvin vähän.
Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten tutkimus- ja hoitoyksikössä (EVA) Pitkäniemen sairaalassa Nokialla on käytetty myös mattoa rauhoittamiskeinona vapaaehtoispotilaiden hoidossa.
Kanteluni johdosta Eva-yksikössä ei voida enää käyttää tätä niin sanottua turvamattoa vapaaehtoispotilaiden hoidossa. Aluehallintoviraston (entinen lääninhallitus) päätöksen perusteella mattoon käärimistä ei voida pitää hyväksyttävänä kiinnipitämisenä vapaaehtoisessa hoidossa, koska se on rinnastettavissa sitomiseen, jota voidaan käyttää vain pakkohoidossa.
Mattoon käärimistä ei voida pitää myöskään lastensuojelussa hyväksyttävänä toimenpiteenä, koska lastensuojelulain mukaisessa kiinnipitämisessä ei saa käyttää välineitä. Aluehallintovirasto (Avi) on antanut Eva-yksikön vastuuhenkilölle huomautuksen ja kiinnittänyt monia kyseisen osaston vastuuhenkilöitä asianmukaiseen ammattitoimintaan.
Eduskunnan oikeusasiamies on esittänyt jopa hyvitystä eräälle Pitkäniemen sairaalan aikuispotilaalle. Kyseistä potilasta ei päästetty edes vessaan, vaan hän joutui tekemään tarpeensa eristyshuoneen lattialle. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri korvaa potilaalle summan, joka lienee noin 500 euroa.
Suomessa käytetään pohjoismaista eniten pakkokeinoja ja psyykenlääkkeitä. Esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa ei aina noudateta lain vaatimia muodollisuuksia kuten muutoksenhakumenettely esimerkiksi eristämisen ja tavaroiden takavarikoimisen suhteen.
Moni huostaanotettu, jonka pitäisi itsenäistyä, siirretään monesti mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskotiin, koska ei ole valmiuksia itsenäiseen elämään. Moni huostaanotettu ja mielenterveyspotilas jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Huostaanotetuille ei ole edes kertynyt ansioeläkettä ennen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Tämä tarkoittaa Kelan työkyvyttömyyseläkettä, joka on aika pieni.
Vaarana on myös, ettei ansioeläkettä kerry tarpeeksi tai pahimmassa tapauksessa ei ollenkaan.
Mielestäni laitosnuoria täytyy tukea itsenäiseen elämään, opiskeluun ja työntekoon. Sama koskee myös aikuisia. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen on kelle tahansa nuorelle ja monelle aikuisellekin hirveä menetys. Mielestäni yksityisten lastensuojelulaitosten keskeisimpänä ongelmana on voiton maksimointi sen sijaan, että panostettaisiin täysillä nuorten hyvinvointiin ja normaaliin elämään sijoittumiseen.
Kustannukset ovat suuria. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle keskimäärin miljoona euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle pelkästään mielenterveydenhäiriön perusteella jää viisi nuorta joka päivä.
Henri Autero