Itävaltalainen filosofi Wittgenstein* on todennut, että keho kuvaa parhaiten ihmisen sielua. Descartes aikoinaan erotti ajattelussaan sielun ja kehon. Wittgenstein taas näyttää uskovan, että että niitä ei voi erottaa.
Autismin kirjon oireita on perinteisesti tarkasteltu sekä neurotieteellisistä että sielutieteellisistä lähtökohdista. Neurotiede on etsinyt autismia aivojen ja kehon toiminnansta; sielutiede taas kehon ulkopuolelta ja mielen toiminnasta.
Neurotiede näkee autismin henkilön ominaisuutena, sielutiede eli psykologia näkee autismin synnyn henkilön ympäristössä. Näkemykset heijastuu myös ihmiskäsityksessä. Missä määrin erillaisuus kuuluu ihmisen kirjoon? Pitääkö pakottaa kaikki ihmiset samaan muottiin?
*) Tällä omalaatuisella henkilöllä on käyttäytymisen perusteella uskottu olleen aspergerin syndrooma.
Autismin kirjon oireita on perinteisesti tarkasteltu sekä neurotieteellisistä että sielutieteellisistä lähtökohdista. Neurotiede on etsinyt autismia aivojen ja kehon toiminnansta; sielutiede taas kehon ulkopuolelta ja mielen toiminnasta.
Neurotiede näkee autismin henkilön ominaisuutena, sielutiede eli psykologia näkee autismin synnyn henkilön ympäristössä. Näkemykset heijastuu myös ihmiskäsityksessä. Missä määrin erillaisuus kuuluu ihmisen kirjoon? Pitääkö pakottaa kaikki ihmiset samaan muottiin?
*) Tällä omalaatuisella henkilöllä on käyttäytymisen perusteella uskottu olleen aspergerin syndrooma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti