ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

tiistai 22. syyskuuta 2015

Onko jokin asia yllättänyt sinut? Miten?

Minulla on ollut ilo huomata se, että minun omituisuuksiini ja outouksiini kukaan ei enää käännä silmiään, vaan ajattelee kuinka lahjakas olen esimerkiksi soittamaan rumpuja Lohjan Kulttuuripajan bändissä Pots Lojo. 

Ennen Pots Lojoa ja Kulttuuripajan aikaa soittelin rumpuja viimeksi peruskoulussa ja sen jälkeen parissa hengellistä musiikkia tekevässä bändissä. Nyt olen myöskin huomannut, kuinka paljon olen kehittynyt ihmisenä itsessäni, kun olen jaksanut käydä aikuislukiota ja sen ohessa hoitaa muitakin asioita.

Olen myös huomannut minkälaisia voimavaroja minulla oikeastaan onkaan esimerkiksi arjesta selviytymisen apuna. Osaan ratkoa joitakin ongelmia ratkaisu- ja asia- keskeisesti. Minun mielestäni asiat riitelevät, eivät ihmiset.

Osaan myös nimetä tunteenikin paremmin kuin pari– kolme vuotta sitten. Esimerkiksi lasken kymmeneen, ennen kuin raivokohtaus kolkuttelee nurkan takana. Sitten lop- pujen lopuksi unohdankin jotkut asiat, miksi meinasin ilmaista suuttumukseni primitiivisillä keinoilla, kuten huutamalla tai tönimällä toisia ihmisiä.


Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta, joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen organisaatiolle postikulujen hinnalla osoitteesta info[at]autismiliitto.fi.
Lähetä kommentti