Vikaa "korvien välissä", koska "kaikki vaikuttaa kaikkeen"

Ote viestiketjusta - elämää kroonisen väsymysoireyhtymän kanssa

torstaina 5. maaliskuuta:

Tänään herätessä tunsin taas kummallista puristusta keskellä rintakehää vaihtaessani kylkeä. Kun lähdin vessaan, oksetti ja tuntui tosi pahalta. Kun pääsi vessaan asti pystyasento alkoi tuntumaan huonolta idealta, ja laskeuduin lattialle makaamaan. Kun yritin nousta hetken kuluttua, alkoi taas heikottamaan ja oikea käsi puutui aika tavalla. Soitin hätäpäivystykseen ja sieltä lähetettiin ambulanssi.

Sydänfilmissä ei näkynyt mitään, mutta sain sen sijaan kuulla mielenkiintoisen asian: sepelvaltimotautia ei kuulema voi sulkea pois sydänäänen kuuntelulla. Toinen lääkintämies kertoi, että se, ettei pysty kävelemään saattaa johtua sepelvaltimotaudista. Todella uskomatonta, että olen juossut vuosia lääkäreissä valittamassa invalidisoivaa väsymystä ilman että oireiden sydänperäisyyttä olisi suljettu pois.

Toinen lääkintämies oli valitettavasti lässytyslinjalla. Kun kerroin, etten ole päässyt kuukausiin postilaatikolle, hän tulkitsi jostain syystä tilanteen niin, että tämänaamuinen heikotuskohtaukseni saattaa johtua siitä, että minulla on vikaa "korvien välissä", koska "kaikki vaikuttaa kaikkeen". (Olipa suorasukainen kommentti, asiat ilmaistaan täälläpäin näköjään kiertelemättä. Ensin sairaalan päivystäjä kertoi epäilevänsä, ettei krooninen väsymysoireyhtymä ole tauti ollenkaan ja nyt sairauteni on paikannettu korvien väliin. Mitähän terveyskeskuslääkäri keksii "diagnosoida", jos nyt enää virkistyn niin paljon, että jaksan lähteä sinne? )

Tällä kertaa ärsyynnyin niin noista korvienvälipuheista, että kehotin ambulanssimiestä ottamaan asioista selvää esim. lukemalla internetistä löytyviä aihetta käsitteleviä esityksiä.

Edelleenkin aika paska olo, oksettaa ja suuhun tulee vaahtoa. Oksetus voi tosin johtua myös univelasta.

Kirjottaja Meikäläinen 5.3.2015, suomenkielinen Asperger keskustelupalsta AS Keskus :: Asperger foorumi ja portaali 

Aikamme sairaus

Vuonna 2020 masennus on maailman toiseksi yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja, ennustaa Maailman terveysjärjestö. Onko masennus vain yksilön sairaus vai onko yhteiskunnassamme asioita, jotka tuottavat masennusta?

Masennuksesta puhutaan silloin kun ihmisellä on pidemmän aikaa, viikkojen ajan, yhtäjaksoisesti alentunut mieliala, heikentynyt toimintakyky ja kun mielialan säätely on irtaantunut asioista, jotka siihen liittyvät. Masennukseen kuuluu usein myös ruumiillisia oireita, kuten erilaisia kiputiloja.

Masennuksen Käypä hoito -kuvauksessa vuodelta 2011 todetaan toistuvien ja vaikeiden masennustilojen taustalla olevan usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen stressi tai läheisen ihmissuhteen puute.

Masennus sanana on kokenut inflaation. Arkikielessä masennuksesta saatetaan puhua silloinkin kun kyse on hetkellisistä tuntemuksista. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yhä useampi voi saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, sillä tukipäätöksiä eivät enää rajoita määrärahat.

Masennus eli depressio on yleinen sairaus, jota kuullaan Suomessa nimitettävän usein jo kansantaudiksi. Mediaseksikkyydestään huolimatta masennus voi helposti jäädä alidiagnosoiduksi ja alihoidetuksi.

Lääkäriin uskaltautuville tarjotaan herkästi lääkkeitä. Kuitenkin tutkimusten mukaan lievähköstä masennuskaudesta voi selviytyä monin eri konstein mm. lyhyellä terapialla tai vertaistuella. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan usein sekä lääkitystä, että pitkäkestoista terapiaa.

Lähde: MOT: Masentavat lääkkeet, TV1

Masennuksesta kansantauti

Työssä uupuneet naiset kokivat masennusdiagnoosin ristiriitaiseksi