Mik­si yli­mää­räis­tä ras­vaa ker­tyy eli­mis­töön?

• lii­kun­nan puu­te
• tupakointi
• run­sas al­ko­ho­lin käyttö
• ras­vai­nen ruo­ka
• niuk­ka kas­vis­ten käyt­tö 
• rasvaiset na­pos­tel­ta­vat ja makeat juo­mat
• liian suu­ret ja epäsäännölliset ate­riat

Lähde: HS 8.5.2014 Hoikallakin voi olla terveyttä haittaava pallomaha

Tytöttöjen laihdutus saattaa liittyä autistismiin

Anoreksia ja autismi ovat oireiltaan hyvin erilaisia, mutta tytöillä, jotka laihduttavat paljon, on  autismin kirjon piirteitä, osoittaa tuore tutkimus. Autismia on pidetty aiemmin poikien oireena.

Tutkijat halusivat selvittää anorektisten tyttöjen autistisuutta. Tuloksia verrattiin 1  600 tyypilliseen teini-ikäiseen. Kokeissa käytettiin autismin kirjon vakiintuneita testejä ja lomakkeita. Mukaan liitettiin myös empatiakykyyn liittyviä kysymyksiä.

Professori Simon Baron-Cohen Cambridgen yliopistossa tutki testein 66:ta 12–18-vuotiaista anorektista tyttöä. Anorektisten tyttöjen empatian piirteiden testitulokset ovat saman kaltaisia kuin autistisisilla pojilla. Vaikka anoreksia ja autismi ovat hyvin erilaisia, sekä autistit että anorektikot keskittyvät paljon itseensä, ja molemmilla on taipumus kiinnostua ilmiöiden yksityiskohdista.

Baron-Cohenin mukaan tutkimus viittaa siihen, että tyttöjen autismia ei ole ehkä nähty yhtä selvästi kuin poikien, koska se on peittynyt laihdutuksen taakse. Laihduttajaa voitaisiin ohjata jonkin muun aiheen pariin, jotta huomio saataisiin pois omasta kehosta.

HS 8.8.2013 Hurjasti laihduttavilla tytöillä on autismin piirteitä 

Lähde: Molecular Autism

Stressistä eroon

1. Aika
2. Musiikki
3. Jän­ni­te­tään ja ren­tou­te­taan li­has­ryh­miä yk­si ker­ral­laan.
4. Hengitysharjoitus: Hen­git­ä kym­me­nen ker­taa sy­vään si­sään ja ulos ne­nän kaut­ta niin, et­tä pal­lea ko­hoi­lee.
5. Puistokävely: luon­nos­sa kä­ve­le­mi­nen alen­taa stres­siä jo 15 mi­nuu­tis­sa.
6. Läheisen halaaminen voi tuntua rentouttavalta, toiselle varsinkin väkisin halaaminen pahentaa stressiä.

Itsehankittu diagnoosi.

Varmasti monella käy mielessä missä on sosiaalisten vaikeuksien syy. Miksi hän kokee itsensä erilaiseksi. Tässä Demi-palstalta...

Teen kokeilun: Hankin itselleni asperger-diagnoosin tämän kevään aikana

immured_soul

27.01. 20:15

(1/42)

Minulla ei todellakaan oikeasti ole aspergeriä, mutta todistaakseni, kuinka helposti nykyisin saa minkä tahansa psykologin määrittämän diagnoosin, aion sellaisen hankkia.

En ajatellut valehdella mitään, kerroin vain asiat tietystä vinkkelistä, josta jokaisen elämän periaatteessa voi nähdä. 

- En ymmärrä ihmisiä (=koska en osaa lukea ajatuksia)

- Uppoudun tuntikausiksi jonkin harrastukseni pariin ja ignooraan tärkeämmät asiat.

- Viihdyn mieluisten yksin ja oikeastaan inhoan suurinta osaa muista ihmisistä. (todellisuudessa pidän ihmisistä, mutta kenenkään kanssa en jaksa olla koko ajan)

- En jaksa keskittyä asioihin, jotka eivät minua kiinnosta.

- pienenä olin hullun kiinnostunut hyönteisistä ja luin niistä kaiken mahdollisen plus keräsin kaiken maailman päiväkirjoja, jonne piirsin hyönteisiä ulkona. (tämä varmaan lasketaan erityiskiinnostuksen kohteeksi)

- Ahdistun, jos syön ruokaa, jossa on tiettyjä lisäaineita.

- En mielelläni katso vieraita ihmisiä silmiin.

Kokeilen ensiviikolla uuden psykologin kanssa näillä ja katson, mitä se sanoo. Lisäksi aion hieman buustata välttelemällä katsekontaktia ja katsomalla maahan.

Onnistuukohan. :DD

IiMaPr

27.01. 20:17

(2/42)

05.02. 21:50

(42/42)

"hassuhurjahirvi":ö : En kyllä itsekkään tajua miksi jengi on täällä ihan innoissaan tästä. Luulisi että sulla olisi parempaakin puhuttavaa psykologin kanssa, kuin keksitty sairaus

Ei nyt oikeastaan kyllä ole, mutta enpä kyennyt alkaa esittämään. Oikeastaan mokasin jo heti alkuunsa kun psykologi oli myöhässä ja pahoitteli viivästystään, niin ajatuksissani juttelin ihan normaaleja ja heitin läppää. En viitsinyt sitten yhtäkkiä muuttua vaitonaiseksi.

Ympäristö autismin synnyssä yhtä tärkeä kuin geenit

Brittiläis-ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perintötekijät selittävät vain puolet autismin synnystä ympäristö on yhtä tärkeä tekijä kuin geenit.

Aikaisemmin perintötekijöiden osuudeksi on arveltu 80 – 90 prosenttia autismin riskitekijöistä. Uusimmassa tutkimuksessa puolet voidaan selittää ympäristötekijöillä kuten komplikaatioilla synnytyksessä ja vanhempien elämäntavoilla sekä terveydellä.

Brittiläisen King's College Londonin ja ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tutkimus perustuu  vuosien 1982 ja 2006 välillä syntyneen 2049973 ruotsalaisen lapsen otantaan. Näistä 14 516 lapsella diagnosoitiin autismin piirteitä ja  5 689:lla todettiin varsinainen autismi. Euroopassa arviolta noin yhdellä prosentilla väestöstä on autismismia.

 Yllättävä tutkimustulos ympäristön vaikutuksesta autismiin

Alkuperäinen lähde: Journal of the American Medical Association 7.5.2014 The Familial Risk of Autism

Vauvojen aivot kehittyvät vielä syntymän jälkeen

Vauvojen aivojen toiminnasta tiedetään vielä vähän, vaikka ensimmäiset päivät ja viikot vaikuttavat koko elämään.

Vastasyntyneen lapsen aivot eivät ole vielä täysin kehittyneitä. Uusia hermosoluja kasvaa joitakin vuosia vielä syntymän jälkeen. Ympäristön ärsykkeet,  mm. näkö-, tunto ja kuuloaistimukset muokkaavat aivoja hyvin voimakkaasti. Keskeneräisenä syntymistä on jopa pidetty yhtenä ihmisen älyn selittävistä tekijöistä, koska ympäristöstä tulevat ärsykkeet ovat huomattavasti monipuolisempia kuin kohdussa tai munassa.

Aivojen arkkitehtuuri on luotu varhaislapsuudessa, joten varhaislapsuuden ajan kasvatuksella voi olla hyvinkin pitkäkantoiset seuraukset. Aikuisen aivoihin ei enää kasva uusia hermosoluja, vaan ne muodostavat uusia yhteyksiä.

Monet aivotoiminnan häiriöistä ja vakavista aivosairauksista syntyy varhaisessa lapsuudessa. Mahdotonta ei ole sekään, että vanhuusajan merkittävien aivosairauksien, kuten dementian ja Parkinsonin taudin siemenet kylvetään jo ennen syntymää.

Lähde: HS 2.5.2014 Vauvojen aivojen toiminta tunnetaan huonosti