Neurologi kysyi, rivittääkö lapsi lelujaan, en tuolloin ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta myöhemmin löysin ottamiani kuvia, joissa lapsi rivitti dinojaan. En tuolloin, nähnyt leikissä mitään epätavallista. Lääkäri kiinnitti huomiota epätavlliseen täsmällisyyteen, jolla lapsi käveleli testissä viivaa pitkin.
Neurologi totesi, että pojallani on ilmeisesti lievää poikkeavuutta, mutta ei riittävän vahvaa, jotta voitaisiin puhua aspergeristä. Hän päätyi siihen, että neurologian osastolla ei voida tehdä enempää, ja poika pitää lähettää psykologian tutkimusyksikköön, mutta he konsultoisivat tarvittaessa psykologian yksikköä.
Myöhemmin otin vanhempien ja psykologien viikottaisessa keskustelussa esille aspergerin mahdollisuuden. Vastaus oli, että pojan tarkkuudessa he eivät näe mitään erityistä. Nykyäänhän puhutaan niin paljon hullun lehmän taudista. Se että poika haluaa selvittää mahdollisen liivatteen makeisista tai valmisrouasta ei ole mitään epätavallista.
Vessaongelmien syynä pidettiin ilmeisesti kypsymättömyyttä. Hajujen ja äänien ärsyttävyyttä selitettiin psykoosin oireena, vaikkei mielestäni kysymys ollut harhoista vaan aistiherkkyydestä.
