Puhuimme
syyskuussa neurologin kanssa aspergerin mahdollisuuksista, sillä
veljenpojallani on todettu aspeger. Hän on pikkunero, joka pikkupoikana
mm. kokosi toimivan mikroaaltouunin rikkinäisistä laitteista.
Neurologi kysyi, rivittääkö lapsi lelujaan, en tuolloin ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta myöhemmin löysin ottamiani kuvia, joissa lapsi rivitti dinojaan. En tuolloin, nähnyt leikissä mitään epätavallista. Lääkäri kiinnitti huomiota epätavlliseen täsmällisyyteen, jolla lapsi käveleli testissä viivaa pitkin.
Neurologi totesi, että pojallani on
ilmeisesti lievää poikkeavuutta, mutta ei riittävän vahvaa, jotta
voitaisiin puhua aspergeristä. Hän päätyi siihen, että neurologian
osastolla ei voida tehdä enempää, ja poika pitää lähettää psykologian
tutkimusyksikköön, mutta he konsultoisivat tarvittaessa psykologian
yksikköä.
Myöhemmin otin vanhempien ja psykologien viikottaisessa
keskustelussa esille aspergerin mahdollisuuden. Vastaus oli, että pojan
tarkkuudessa he eivät näe mitään erityistä. Nykyäänhän puhutaan niin
paljon hullun lehmän taudista. Se että poika haluaa selvittää
mahdollisen liivatteen makeisista tai valmisrouasta ei ole mitään
epätavallista.
Vessaongelmien syynä pidettiin ilmeisesti
kypsymättömyyttä. Hajujen ja äänien ärsyttävyyttä selitettiin psykoosin
oireena, vaikkei mielestäni kysymys ollut harhoista vaan aistiherkkyydestä.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
DocPointissa nähdään, Tonislav Hristovin LOVE & ENGINEERING, joka kertoo insinöörien yrityksistä löytää elämänsä rakkaus tietee...
-
Tuhansia vuosia paastoaminen on ollut tunnettu hoitokeino. Lääkitään liikalihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta, ja lääkkeiden...
-
Kumpi rikastaa vuorovaikutusta luottamus vai epäily? Pekka Himasen mukaan globaalissa verkostoyhteiskunnassa erilaisten ihmisten yhteen sa...
-
Aspergerin oireyhtymä voi olla myös voimavara. 22.01. 2014 klo 20.00 Tukholmalainen kouluttaja Paula Tilli kertoo kokemuksistaan ja selv...
-
Charles Darwinin (1809-1882) serkku, Sir Francis Galton (1822-1911) keksi termin eugeniikka Englannissa v. 1883. Siinä oli kyse rodunjal...
-
Vuonna 1866 englantilainen lääkäri John Langdon Haydon Down (1828-1896) kuvasi ensimmäisenä mongoloidismin, joka tunnetaan nykyisin paremm...
-
Vuonna 1880 tuli Suomessa voimaan keisarillinen asetus, joka määräsi kunnat huolehtimaan köyhien ja kroonisesti mielisairaiden hoidosta pe...
-
Uudessa luokassa useimmat oppilaat oppivat kenenkään kertomatta milloin tunneilla voi kuiskata ja milloin pitää olla aivan hiljaa; kuka opet...
-
Valtiotieteen tohtori Jukka Tontti on tutkinut masennusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Hänen mukaansa masennus ilmenee erilaisissa kulttuurei...
-
Vaikka autistiset naiset käyvät työssä, ovat parisuhteessa ja hoitavat lapsiaan, ilman asianmukaista diagnoosia ja tukea he joutuvat kamppa...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokavalio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokavalio. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 31. tammikuuta 2016
perjantai 19. kesäkuuta 2015
Aivotreenajan ruokavalio
Ei ole yhtä ihmeruokaa, jota syömällä muistiaan
voisi virkistää hetkessä.
Hyvä uutinen on puolestaan se, että suomalaisen Finger-tutkimuksen mukaan muistihäiriöitä voi ehkäistä syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti.
Eli siis hyviä rasvoja kasvisöljystä, pähkinöistä, siemenistä ja rasvaisesta kalasta. Paljon kasviksia ja riittävästi proteiinia ja kuitua, vähän suolaa, sokeria ja alkoholia.
Gerontologinen ravitsemus -yhdistyksen ravitsemusasiantuntijan Satu Jyväkorven mukaan seuraavat ruuat tekevät hyvää aivoille:
Marjat, hedelmät ja kasvikset. Kotimaiset marjat sisältävät paljon antioksidantteja, jotka ehkäisevät tulehdusta aiheuttavaa hapettumisreaktiota.
Värikkäissä kasviksissa on puolestaan paljon A-vitamiinin esiastetta, C-vitamiinia ja antioksidantteja.
Pähkinät, siemenet ja öljyt. Aivot ovat kehon rasvaisin elin. Toimiakseen ne tarvitsevat hyvää rasvaa, jota saa juoksevasta öljystä, pähkinöistä ja siemenistä. Pähkinöitä tai siemeniä kannattaa syödä päivittäin 30 grammaa eli kolmisen ruokalusikallista.
Kala. Rasvainen kala sisältää omega-3-rasvahappoja, jotka vaikuttavat aivojen solukalvojen rakentumiseen. Kalaa kannattaa syödä 2–3 kertaa viikossa. Hyvä kalavälipala on esimerkiksi täysjyväleipä, jonka päällä on graavilohta ja avokadoa.
Kahvi. Suomalaisen Caide-seurantatutkimuksen mukaan 3–5 pientä kahvikupillista päivässä suojasi keski-iässä muistisairauden riskiltä.
Tumma suklaa. Yli 70 prosenttia kaakaota sisältävässä tummassa suklaassa on paljon flavanoliantioksidantteja. Amerikkalaisessa tutkimuksessa lievistä muistihäiriöistä kärsineiden muistitestitulokset paranivat kahdessa viikossa, kun he nauttivat päivittäin enemmän flavanoleja sisältävää kaakaojuomaa kuin verrokkiryhmä. Asiasta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta. Sitä odotellessakaan ei kannata ahmia suklaata, sillä se sisältää paljon sokeria.
+ Muista huolehtia B12-vitamiinin saannista. Sitä saa eläinperäisistä tuotteista. Pitkäaikainen vitamiinin puute tai imeytymishäiriö voi aiheuttaa muistiongelmia.
Heidi Väärämäki HS Torstai 30.5.2015 Oletko alkanut unohdella? Näillä treeniohjeilla pidät aivot ja muistin kunnossa.
Miksi elinsiirtopotilailla ei ole Altzheimerin-tautia?
Hyvä uutinen on puolestaan se, että suomalaisen Finger-tutkimuksen mukaan muistihäiriöitä voi ehkäistä syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti.
Eli siis hyviä rasvoja kasvisöljystä, pähkinöistä, siemenistä ja rasvaisesta kalasta. Paljon kasviksia ja riittävästi proteiinia ja kuitua, vähän suolaa, sokeria ja alkoholia.
Gerontologinen ravitsemus -yhdistyksen ravitsemusasiantuntijan Satu Jyväkorven mukaan seuraavat ruuat tekevät hyvää aivoille:
Marjat, hedelmät ja kasvikset. Kotimaiset marjat sisältävät paljon antioksidantteja, jotka ehkäisevät tulehdusta aiheuttavaa hapettumisreaktiota.
Värikkäissä kasviksissa on puolestaan paljon A-vitamiinin esiastetta, C-vitamiinia ja antioksidantteja.
Pähkinät, siemenet ja öljyt. Aivot ovat kehon rasvaisin elin. Toimiakseen ne tarvitsevat hyvää rasvaa, jota saa juoksevasta öljystä, pähkinöistä ja siemenistä. Pähkinöitä tai siemeniä kannattaa syödä päivittäin 30 grammaa eli kolmisen ruokalusikallista.
Kala. Rasvainen kala sisältää omega-3-rasvahappoja, jotka vaikuttavat aivojen solukalvojen rakentumiseen. Kalaa kannattaa syödä 2–3 kertaa viikossa. Hyvä kalavälipala on esimerkiksi täysjyväleipä, jonka päällä on graavilohta ja avokadoa.
Kahvi. Suomalaisen Caide-seurantatutkimuksen mukaan 3–5 pientä kahvikupillista päivässä suojasi keski-iässä muistisairauden riskiltä.
Tumma suklaa. Yli 70 prosenttia kaakaota sisältävässä tummassa suklaassa on paljon flavanoliantioksidantteja. Amerikkalaisessa tutkimuksessa lievistä muistihäiriöistä kärsineiden muistitestitulokset paranivat kahdessa viikossa, kun he nauttivat päivittäin enemmän flavanoleja sisältävää kaakaojuomaa kuin verrokkiryhmä. Asiasta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta. Sitä odotellessakaan ei kannata ahmia suklaata, sillä se sisältää paljon sokeria.
+ Muista huolehtia B12-vitamiinin saannista. Sitä saa eläinperäisistä tuotteista. Pitkäaikainen vitamiinin puute tai imeytymishäiriö voi aiheuttaa muistiongelmia.
Heidi Väärämäki HS Torstai 30.5.2015 Oletko alkanut unohdella? Näillä treeniohjeilla pidät aivot ja muistin kunnossa.
Miksi elinsiirtopotilailla ei ole Altzheimerin-tautia?
torstai 18. kesäkuuta 2015
Dementian taustalla tulehdus
Muistisairauksien,
kuten muidenkin kroonisten sairauksien taustalla vaikuttaa kehon
matala-asteinen tulehdus.
Epäterveellinen ruoka voi lisätä tulehdusreaktiota, kun taas terveellinen ruoka voi lievittää tulehdusta ja näin myös muistiongelmia.
Tutkimuksissa on havaittu, että oksidatiivinen stressi eli epätasapaino solujen hapetustilassa saattaa altistaa esimerkiksi Alzheimerin taudille.
Tiedetään myös, että korkea kolesteroli ja verenpaine, lihavuus keski-iässä ja aikuistyypin diabetes ovat muistisairauksien riskitekijöitä. Näitä voi ehkäistä syömällä terveellisesti.
Miksi elinsiirtopotilailla ei ole Altzheimerin-tautia?
Epäterveellinen ruoka voi lisätä tulehdusreaktiota, kun taas terveellinen ruoka voi lievittää tulehdusta ja näin myös muistiongelmia.
Tutkimuksissa on havaittu, että oksidatiivinen stressi eli epätasapaino solujen hapetustilassa saattaa altistaa esimerkiksi Alzheimerin taudille.
Tiedetään myös, että korkea kolesteroli ja verenpaine, lihavuus keski-iässä ja aikuistyypin diabetes ovat muistisairauksien riskitekijöitä. Näitä voi ehkäistä syömällä terveellisesti.
Miksi elinsiirtopotilailla ei ole Altzheimerin-tautia?
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Ruokavalion ja autismin yhteys
Viimeaikoina on todettu ruokavalion suoliston bakteerikannan ja autismin yhteys.
Autismia on pidetty tähän asti pysyvänä aivojen häiriötilana, jonka syntymekanismi on tuntematon, on epäilty mm. huonoa äitisuhdetta (vanha, hylätty käsitys), raskaudenaikaisia infektioita, geenejä.
Viime aikoina on kuitenkin saatu yllättävää tietoa ruoansulatuskanavan mikrobikannan yhteydestä autismiin. Toistuvat antibioottikuurit muuttavat suoliston bakteerikannan Clostridiumbakteerivaltaiseksi ja osa näistä bakteerikannoista tuottaa hermomyrkkyjä, jotka voisivat aiheuttaa autismioireilua.
Vastoin lääkärien odotuksia kokeilussa, jossa vaikeaa autismia sairastanut poika sai viikkojen ajan Clostridiumbakteerit tappavaa vankomysiiniantibioottia, lapsen autistiset oireet lievenivät selvästi.
Hän oppi ensimmäiset sanansa, oppi tekemään tarpeensa vessassa vaipan sijaan, suostui pukemaan vaatteet päälleen, alkoi leikkiä ja tehdä palapelejä, sosiaalinen kanssakäyminen parani selvästi, mm. hymy, katsekontakti, sylissäolo, koskettamisen salliminen. Lääkekuurin lopettamisen jälkeen oireet palasivat, osa opituista taidoista kuitenkin säilyi tai tila ei ainakaan huonontunut entiselle tasolleen.
Toinen tutkija osoitti, että elintarvikelisäaineenakin käytetty propionihappo aiheutti rotille ohimenevät autismioireet. Eli tähän asti on luultu autismin olevan pysyvä neurologinen tila, jolle ei ole mitään parannus- tai ehkäisykeinoja.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ruuansulatuskanavan kautta saatetaan löytää selitys ja ehkä myös ehkäisy- ja hoitokeinoja ainakin osalle autismitapauksista. Norjassa on jo yksityinen sairaala, jossa autistisia lapsia hoidetaan mm. maidottomalla ja gluteenittomalla erikoisruokavaliolla, seurataan suoliston bakteerikantoja ja muokataan niitä lääkehoidolla, ruokavaliolla ja probiooteilla.
Mediuutuset: Probiootit auttavat autismissa
Tiede: Bakteerien puutos sairastuttaa
Yle Areena: Autismin arvoitus
Autism enigma
HS: Löytyykö apu ruokavaliosta
What are the potential environmental triggers?
Autism, intellectual disability incidence linked with environmental factors
The Toxins That Threaten Our Brains
HS: Geenit eivät selitä kaikkia perittyjä ominaisuuksia
Yle: Amattimuusikolla aktivoitvat samat geenit kuin linnuilla
Autismia on pidetty tähän asti pysyvänä aivojen häiriötilana, jonka syntymekanismi on tuntematon, on epäilty mm. huonoa äitisuhdetta (vanha, hylätty käsitys), raskaudenaikaisia infektioita, geenejä.
Viime aikoina on kuitenkin saatu yllättävää tietoa ruoansulatuskanavan mikrobikannan yhteydestä autismiin. Toistuvat antibioottikuurit muuttavat suoliston bakteerikannan Clostridiumbakteerivaltaiseksi ja osa näistä bakteerikannoista tuottaa hermomyrkkyjä, jotka voisivat aiheuttaa autismioireilua.
Vastoin lääkärien odotuksia kokeilussa, jossa vaikeaa autismia sairastanut poika sai viikkojen ajan Clostridiumbakteerit tappavaa vankomysiiniantibioottia, lapsen autistiset oireet lievenivät selvästi.
Hän oppi ensimmäiset sanansa, oppi tekemään tarpeensa vessassa vaipan sijaan, suostui pukemaan vaatteet päälleen, alkoi leikkiä ja tehdä palapelejä, sosiaalinen kanssakäyminen parani selvästi, mm. hymy, katsekontakti, sylissäolo, koskettamisen salliminen. Lääkekuurin lopettamisen jälkeen oireet palasivat, osa opituista taidoista kuitenkin säilyi tai tila ei ainakaan huonontunut entiselle tasolleen.
Toinen tutkija osoitti, että elintarvikelisäaineenakin käytetty propionihappo aiheutti rotille ohimenevät autismioireet. Eli tähän asti on luultu autismin olevan pysyvä neurologinen tila, jolle ei ole mitään parannus- tai ehkäisykeinoja.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ruuansulatuskanavan kautta saatetaan löytää selitys ja ehkä myös ehkäisy- ja hoitokeinoja ainakin osalle autismitapauksista. Norjassa on jo yksityinen sairaala, jossa autistisia lapsia hoidetaan mm. maidottomalla ja gluteenittomalla erikoisruokavaliolla, seurataan suoliston bakteerikantoja ja muokataan niitä lääkehoidolla, ruokavaliolla ja probiooteilla.
Mediuutuset: Probiootit auttavat autismissa
Tiede: Bakteerien puutos sairastuttaa
Yle Areena: Autismin arvoitus
Autism enigma
HS: Löytyykö apu ruokavaliosta
What are the potential environmental triggers?
Autism, intellectual disability incidence linked with environmental factors
The Toxins That Threaten Our Brains
HS: Geenit eivät selitä kaikkia perittyjä ominaisuuksia
Yle: Amattimuusikolla aktivoitvat samat geenit kuin linnuilla
lauantai 20. syyskuuta 2014
Autismin uudet biomarkkerit
Uusi tukimus on paljastanut mahdollisen autismin biomarkkerin. Norjalaisten tutkijoiden ja kiinalaisen Mudanjiangin lääketieteelisen yliopiston tukimuksessa on löytynyt potentiaalinen ero kuparin ja sinkin pitoisuuksissa autistisilla lapsilla.
Keho tarvitsee sekä sinkkiä että kuparia. Sinkkiä tarvitaan jatkuvasti, mutta kuparia tarvitaan suhteellisen vähän, eikä sitä saa olla liikaa. Analysoimalla kiinalaisia lapsia, joilla on todettu autismi, tutkijat havaitsivat, että seerumin kuparipitoisuus oli korkeampi ja sinkkipitoisuus matalampi kuin vertailuryhmässä olevilla tavallisilla lapsilla.
Tutkijat uskovat, että kuparin ja sinkin pitoisuuksista voi tulla autismin diagnoosin merkittävä biomarkkeri. Tutkimus vahvistaa jo aiemmin tehtyjä havaintoja autismiin liitetystä sinkin ja kuparin epätasapainosta. Tämän uskotaan liittyvän ruoansulatuksen metabolikaan. Vaikka välttämättömät mineraalit saadaan terveellisestä rouasta, ravintosuosituksia ei tämä tukimus kuitenkaan anna. Lisää tutkimuksia tarvitaan autismiin sopivan ruokavalion määrittelemiseksi.
Too Much Copper + Not Enough Zinc = New Autism Biomarker. ICare4Autism | Published: September 18, 2014
Keho tarvitsee sekä sinkkiä että kuparia. Sinkkiä tarvitaan jatkuvasti, mutta kuparia tarvitaan suhteellisen vähän, eikä sitä saa olla liikaa. Analysoimalla kiinalaisia lapsia, joilla on todettu autismi, tutkijat havaitsivat, että seerumin kuparipitoisuus oli korkeampi ja sinkkipitoisuus matalampi kuin vertailuryhmässä olevilla tavallisilla lapsilla.
Tutkijat uskovat, että kuparin ja sinkin pitoisuuksista voi tulla autismin diagnoosin merkittävä biomarkkeri. Tutkimus vahvistaa jo aiemmin tehtyjä havaintoja autismiin liitetystä sinkin ja kuparin epätasapainosta. Tämän uskotaan liittyvän ruoansulatuksen metabolikaan. Vaikka välttämättömät mineraalit saadaan terveellisestä rouasta, ravintosuosituksia ei tämä tukimus kuitenkaan anna. Lisää tutkimuksia tarvitaan autismiin sopivan ruokavalion määrittelemiseksi.
Too Much Copper + Not Enough Zinc = New Autism Biomarker. ICare4Autism | Published: September 18, 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

