Elääkö suolistossamme toinen minä?

Arviolta jopa 90 prosenttia koko suoliston mikrobiomista koostuu Bacteroides-suvun bakteereista. Tutkijat selvittivät 2010-luvun alussa tarkasti, kuinka paljon ihmisen suolistossa on bakteereja.
Löytö häkellytti. Suolistossa elää 10–100 biljoonaa bakteeria. Määrä on yli 10 kertaa suurempi kuin omien solujemme määrä.

Ne painavatkin yhdessä toista kiloa. Lisäksi tuhansissa bakteerien lajeissa on arviolta 10 miljoonaa geeniä – omien solujemme perimässä vain noin 23 000.

Suoliston elimiä ohjailee myös oma hermosto, noin 500 miljoonaa hermosolua. Jotkut tutkijat ovatkin päätelleet rohkeasti, että vatsassamme elää omillaan "toinen minä".

"Bakteerien ja hermosolujen määrät pistävät kysymään, kuka on oikeastaan isäntä tässä kehossa, jota minäksi kutsutaan", pohtii Nada Gligorov Icahnin lääketieteellisestä korkeakoulusta New Yorkissa. Hermosto ja bakteerit herättävät siis jopa filosofisia kysymyksiä.

HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää

Duodecim katsausartikkeli Bakteerilääkkeet ja suoli (PDF)
Lisää aiheesta:
1 Bakteerilääkkeet ja suoli (23 / 2012)
2 Rokotuksista on hyötyä - mutta mitkä ovat haitat? (1 / 2002)
3 Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset (10 / 2001)
4 Tahrimista aiheuttava lasten krooninen ummetus (8 / 1963) 

Iäkkään isän lapsilla enemmän mielenterveysongelmia

Yli 45-vuotiaana lapsia siittävien miesten lapsilla on ruotsalaistutkijoiden mukaan autismi ja kouluvaikeudet yleisempiä kuin nuorempien isien jälkeläisillä. Tulokset perustuvat yli 2,6 miljoonan vuosina 1973–2001 syntyneen ruotsalaisen rekisteritietoihin.

Riskit havaittiin etenkin analyysissa, jossa saman perheen lapsia verrattiin keskenään. Lapsilla, jotka olivat syntyneet isänsä ollessa yli 45-vuotias, oli 13 kertaa enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä, 4 kertaa enemmän autismia ja 2 kertaa enemmän psykooseja kuin sisaruksilla, jotka olivat syntyneet isän ollessa 20–24-vuotias. Myös itsetuhoisuus, päihdeongelmat ja heikko koulumenestys olivat heillä yleisempiä.

Tulokset selittyvät todennäköisesti sperman geneettisillä mutaatioilla, jotka yleistyvät miehen ikääntyessä, mutta myös muut tekijät voivat vaikuttaa yhteyteen. Isän korkea ikä on liitetty aiemmin myös lapsen kromosomivirheisiin ja skitsofreniariskiin.

Duodecim / Jama Psychiatry 2014

Viiden mielenterveyshäiriön taustalla samoja geenimuutoksia

Laaja geenitutkimus on löytänyt yhteisiä geenimuotoja skitsofrenian, autismin kirjon, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, vakavan masennuksen ja ADHD-tarkkaavaisuushäiriön taustalta. 

Viitteitä esimerkiksi skitsofrenian ja autismin kirjon häiriöiden yhteyksistä on saatu aiemminkin. Nyt julkaistut tulokset ovat kuitenkin kattavimmat ja ne viittaavat myös siihen, että monien mielenterveyshäiriöiden osatekijänä voi olla kalsiumkanavien toiminnan häiriöt.

Tutkijat pitävät merkittävänä myös sitä, että geenitason tiedon lisääntyessä heillä on entistä paremmat mahdollisuudet tunnistaa psykiatrisia sairauksia niiden mahdollisten syntymekanismien perusteella eikä vain psykiatristen oireiden avulla.

Kasvava määrä tutkimustietoa viittaakin siihen, että monilla mielenterveysongelmilla on samoja geneettisiä riskitekijöitä, vaikka niiden oireet ovat erilaisia.

Duodecim / Lancet 2013

Autismikirjon häiriö, aivot ja geeneit

Autismi on varhaislapsuudessa alkava, vakava kehityshäiriö, jolle tyypillistä on ihmiselle niin luonteenomaisen kontaktinottokyvyn vaikeus.

Autistiset lapset toistavat yksinkertaisia, epäsosiaalisia käyttäytymiskuvioita eivätkä kiinnitä huomiota ympäröiviin ihmisiin. Autismia pidetään syntytavaltaan monitekijäisenä, mutta monet havainnot, aivojen anatomiasta alkaen, viittaavat biologiseen taustaan ainakin silloin, kun lapsen sosiaalinen ympäristö on normaali.

Geenivirheitä pidetään varhain alkavan toiminnallisia ja rakennepoikkeavuuksia käsittävän oireyhtymän syynä. Vasta viime vuosina tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet tutkia yksilökohtaisia perimän muutoksia koko perimän laajuisesti.

Autismin geenitausta ei ole yksinkertainen. Autismin taustalla ovat useiden aivojen kehitykseen vaikuttavien geenien uudet mutaatiot. Perheissä, joissa vähintään kahdella lapsella on autismi, uusiutumisriski viittaa peittyvästi periytyvään mekanismiin — mutta eri perheissä eri geeneissä, mikä selittää aiempien geenitutkimusten vaikeudet.

Juha Kere professori, Karolinska Institutet Tukholma, Folkhälsanin tutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto, molekyylineurologian ohjelma

Kirjallisuutta

1) Darki F, Peyrard-Janvid M, Matsson H, Kere J, Klingberg T. Three dyslexia susceptibility genes, DYX1C1, DCDC2, and KIAA0319, affect temporo-parietal white matter structure. Biol Psychiatry 2012;72:671–6.

Lääkärilehti 8/13.