Autismi ei ole sairaus

Tutkijat ja autismin kirjon ihmiset ovat todenneet, että autismin kirjon kehityshäiriö ei ole sairaus, joka pitää parantaa, vaan erilainen tapa viestiä ja kokea maailma ^[1]. 

Aspies for Freedom - ryhmä esitti idean autistien oikeuksien päivästä joka toteutui ensimmäisen kerran 18. kesäkuuta 2005 [2]. Autismin kirjon ihmisten ponnistelut oikeuksiensa puolesta on tuottanut tulosta ja autistien oikeuksien liike on tunnustettu niin Euroopan unionissa kuin YK:ssa, joka on esittänyt jäsenmailleen 2. huhtikuuta vietettäväksi Maailman autismitietoisuuden päivää 2008 alkaen.

Autismia on ollut kautta historian. Kykenemättä kommunikoimaan ympäristönsä säännöillä autismin kirjon ihmiset eivät ole pystyneet pitämään sosiaalisesti puoliaan siinä missä muut. Näin he ovat olleet monenlaisen hyväksikäytön uhreja. Westermarck-efekti ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen kuin lapsuuden kokemuksilla.
Autismin historia on ollut osa hulluuden historiaa, jota muun muassa Foucault on tutkinut. 

Autismi on erottunut muista mielenterveyden ongelmista vasta varsin myöhään. Varhaisimman tutkimuksen autismin kirjon lapsista julkaisi venäläinen neurologi Eva Sucharewa vuonna 1926. Vaikka Leo Kannerin ja Hans Aspergerin tutkimuksissa autismin kirjo erotettiin skitsofreniasta, sekaannus mielisairauksiin sekä tämän seurauksena väärät käsitykset ja hoitomenetelmät ovat edelleen yleisiä. Tästä väärinkäsitysten oikaisusta nousi aluksi vanhempien liike autismin oikeiden hoitomenetelmien puolesta ja sittemmin lasten aikuistuttua tietoisuus eriarvoisuudesta ja syrjinnästä on nostanut autistien oikeuksien liikkeen.

http://library.kiwix.org/wikipedia_fi_all/A/Autistien%20oikeuksien%20liike.html

Autismiin ei ole parannuskeinoa

5. Autismin diagnoosi on vaikeaa.
Verinäytteestä on yritetty löytää autimin dieagnoosia, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta. Uusimpana menetelmänä on tutkittu geenitestejä, mutta sekin on vielä aivan alkutekijössään. Vaikka alttius autismiin on perinnöllinen. edes identtisistä kaksosista molemmilla ei välttämättä todeta autismia. Diagnoosit perustuvat kokonaan käytöksen ja älyllisen kehityksen seurantaan. Tätä prosessia mutkistaa vielä se, että monilla on muita neurologisia liitännäissairauksia kuten ADHD, ADD, pakko-oireinen häiriö tai Touretten syndrooma. Vaikka diagnoosit ovat kehittyneet viimeisen kymmen vuoden aikana, myös virhediagnoosit ovat yleisiä.

6. Rokotukset eivät aiheuta autismia.
Aiemmin vanhemmat yhdistivät rokotukset autismiin, koska autismia usein alettiin epäillä vasta rokotusten jälkeen. Asiasta julkaistiin tutkimuskin, joka pian todettiin uusilla tutkimuksilla vääräksi. Verkossa kulkee edelleen väittämiä autismin ja rokotusten yhteydestä varsinkin narkoleptiaa aiheuttavan Tamiflu-rokotteen ansiosta.

7. Autismiin ei ole parannuskeinoa.
Autismi on asperger-ihmisten mielestä pikemminkin ominaisuus, kuin vamma. Parannuskeinoa autismiin etsivät lähinnä autististen lasten vanhemmat. Vaikka autismiin ei ole parnnuskeinoa, sen kanssa oppii kyllä elämään. Autismin kirjon oireyhtymä näkyy lähinnä sosiaalisessa kansskäymisessä. Paras apu löytyy lasten ja nuorten sosiaalisesta tuesta ja varhaisesta koulutuksesta.

8. Autismin kirjo ei ole vain lasten ja nuorten ominaisuus.
Autismin kirjon ihmisiä Suomessa elää arviolta yli 50 000. Suurin osa heisä on aikuisia. Täytettyään 18 monet tuen muodot poistuvat ja pitää oppia tulemaan toimeen itsenäisesti. Tämä on vaikeaa kaikielle nuorille aikuisille, mutta varsinkin autisminkirjon ihmisille, joiden sosiaaliset taidot ovat vielä ns. lastenkengissä. Jos autismin kirjon nuori on saanut asianmukaista koulutusta ja kuntotutusta hän saattaa olla paremmassa asemassa, kuin ns. normaali nuori varsinkin jos pääsee tuetun asumisen piiriin. Kaikki autismin kirjon nuoret aikuiset eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mistä heidän vaikeutensa johtuvat ja joutuvat selviytymään aikuisuuteen siirtymisestä täysin vanhempiensa tuella.

Tiesitkö tämän autismin kirjosta

1. Autismin kirjon oireita esiintyy 1% väestöstä
2. Autismia on kaikissa väestöryhmissä yhtä paljon
3. Autismia tavataan pojilla viisi kertaa enemmän kuin tytöillä
4. Jos toisella identtisistä kaksosista on autimia, niin kolmasosalla toisellakin esiintyy autismia
5. Autistinen lapsen vanhemmilla on yli kaksinkertainen mahdollisuus saada toinen autistinen lapsi
6. Lähes puolella autismin kirjon lapsista on normaali, tai normaalia korkeampi älykkyys
7. Autimin riski kohoaa vanhempien iän myötä
8. Useimmin autismin tunnistetaan 4. ikävuoden jälkeen
9. Autismi voidaan tunnistaa jo kaksi vuotiaalla
10. Vaikka autismin kirjon oireyhtymä esiintyy kulttuuritaustasta riippumatta, anglosaksisissa maissa sen merkitys on korostunut verrattuna muihin lapsuuden neurologisiin oireyhtymiin
11. USA:ssa on arveltu, että autismin kirjon lapsen koulutus ja kuntoutus merkitsee yli nelinkertaista kuluerää vanhemmille verrattuna normaaliin lapseen
12. Autismi ilmenee jokaisella eri tavoin - siksi nimitys autismin kirjo

http://www.oregonlive.com/health/index.ssf/2014/04/10_facts_about_autism_spectrum.html 

Katso myös
Autismikirjon häiriö uusimman luokituksen mukaan

Aspergerin syndrooma

Vuonna 1981 englantilainen lasten psykiatri Lorna Wing sai psykiatrien mielenkiinnon, julkaistuaan 34 tapaustutkimusta, joissa hän käytti Hans Aspergerin luomaa diagnostista määrittelyä. 

Julkaisussaan Wing otti käyttöön käsitteen “Aspergerin syndrooma” tarkoituksena korvata “autistinen psykopatia” uudella arvovapaalla käsitteellä, sillä psykopatia kuuluu sosiopaattiseen käyttäytymiseen, eikä liity nykyään autismiin. 

Vuonna 1989, Aspergerin luomaa diagnoosimallia alkoi käyttää myös Gillberg & Gillberg. Aspergerin alkuperäinen tutkimus levisi laajempaan käyttöön vasta 1991, kun Frith käänsi sen englanniksi.

Autismidiagnoosi vaihtelee antajansa mukaan.

Katso myös
Autismin kirjon häiriö uusimman luokituksen mukaan