Kuulija voi auttaa kertojaa löytämään oikeat sanat, mutta väärinkäsitykset saattaa ärsyttää enemmän kuin auttaa kertojaa. Tällöin pitäisi kärsivällisesti pyrkiä kuulemaan ja mieluummin yrittää selvittää asiaa tarkentavin kysymyksin.
Toisinaan on vaikeaa päästä aiheessa itse asiaan. Tällöin voi auttaa kuulija viemään keskustelua eteenpäin. Usein lapsi haluaa puhua mieliaiheestaan. Tällöin voi yrittää muuttaa puheenaihetta, mutta se voi aiheuttaa ärtymystä, kun toinen ei halua kuulla mitä toinen haluaa sanoa. Toistamalla kuulemaansa voi osoittaa ymmärtänensä asian. Tämän jälkeen on helpompi siirtyä uuteen asiaan.
Joskus halu puhua voi olla myös merkki ahdistuneisuudesta. Tällöin pitäisi selvittää mikä on ahdistuneisuuden aiheuttaja, jotta huolta aiheuttava tekijä voitaisiin poistaa.
Lapsen tarvetta huomioon ei pitäisi ohittaa, sillä vihaa voi nostattaa, kun lapsi yrittää kommunikoida, mutta häntä ei kuunnella.
Rutiineja käytetään usein tekosyynä, kun vältellään uusien asioiden oppimista. Rutiinit ovat tärkeitä kaikkien elämässä. Rutiinit voivat tuoda mukavuutta. Ne voivat antaa meille myös tarkoituksenmukaista tietoa.
Autisteille rutiinit luovat turvallisuutta. Esimerkiksi koulumatkat sujuvat hyvin, kun noudatetaan tiettyä tuttua aikataulua ja reittiä. Koulussa oma nimikkolukka tuo turvallisuutta. Rutiinien muuttaminen, kuten koululuokan vaihtuminen kesken päivän saattaa aiheuttaa epätietoisuutta, joka näkyy käyttäytymisessä.
- Bogdashina Olga (2005) Communication Issues in Autism and Asperger Syndrome.
- Clarke, D. J. (1995) Physical treatments.Teoksessa S.G. Read (Toim.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti