Aspergerissa takaisinkytkentä tiedostamisen kautta

Autismin piiriin kuuluu tapauksia, joissa takaisinkytkentä tieteellisen tiedon ja autistisen henkilön käyttäytymisen välillä voi tapahtua henkilön oman tietoisen reaktion ansiosta. 

Tämä on mahdollista esimerkiksi Aspergerin oireyhtymästä kärsivien tapauksessa. Vaikka vuorovaikutuksen ongelmat ovat tyypillisiä myös Asperger-henkilöille eivät he tyypillisesti ole vahvassa mielessä sosiaalisen todellisuuden, normien ja tiedon ulottumattomissa.

Asperger-henkilöt ymmärtävät itse tilansa ja sitä koskevan tutkimustiedon. Näinpä onkin ymmärrettävää, että monille henkilöille Asperger-diagnoosi on helpotus ja toisille taas aihe psyykkiseen kriisiin (Tani ym. 2004, 693).

Omaa tilaa koskeva tieteellinen tieto voi johtaa joko entistä vahvempaan vetäytymiseen sosiaalisista tilanteista, pyrkimykseen lievittää oireita, tai kenties vain oman tilan ymmärtämiseen ja sen hyväksymiseen luokittelun avulla.

Nämä reaktiot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiseksi kyseisen henkilön käyttäytyminen muokkautuu. On siis kyse takaisinkytkennästä, joka ensisijaisesti tapahtuu henkilön oman tietoisen toiminnan kautta.

Lähteet

• Hacking I.(2009). Mitä sosiaalinen konstruk- tionismi on? Tampere: Vastapaino. Alkuteos The Social Construction of What. Cambridge: Harvard University Press, 1999. 
• Kuorikoski J. ja  Pöyhönen S. (2009) Ihmistieteelliset luokitukset ja sosiaaliset takaisinkytkentämekanismit T&E 4/09 Ihmistieteellisistä luokituksista 
• Tani P. & Nieminen-von Wendt T. & Lindberg N. & von Wendt L. (2004). ”Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä.” Duodecim 120, 693–698.

Itseään toteuttava diagnoosi

Autistien käytös mukautuu hoitoympäristöön, joka puolestaan muokkautuu ilmiötä koskevan tieteellisen tiedon perusteella. 

Tällaisessa tapauksessa takaisinkytkentä kuitenkaan tuskin johtaa kovin dramaattisiin muutoksiin häiriön luonteessa. Eräs esimerkki tästä suhteellisen heikosta takaisinkytkennästä on autismin syyhypoteesien kehitys: 1940-luvulta varhaisista diagnooseista 1960-luvulle asti ajateltiin, että autismi aiheutui varhaisesta lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen ongelmasta. Autismin syynä pidettiin emotionaalisesti kylmiä niin sanottuja jääkaappiäitejä.

Myöhemmin virheelliseksi osoitetun hypoteesin seurauksena oli varmaankin suuri joukko traumatisoituneita ja syyllistettyjä vanhempia, mutta vakavasti autististen lasten käyttäytyminen tuskin sinänsä merkittävästi muuttui tämän hypoteesin ja siihen liittyvän tiedon seurauksena.

Sen sijaan syyllistäinen aiheuttaa masennusta, joka vaikuttaa vanhempien kykyyn hoitaa jälkikasvuaan. Eli sen sijaan, että vanhempia olisi autettu, aiheutetiin lisähuolta näissä perheissä. Tuloksena oli itseään toteuttava diagnoosi.

Lähteet:

• Hacking I.(2009). Mitä sosiaalinen konstruk- tionismi on? Tampere: Vastapaino. Alkuteos The Social Construction of What. Cambridge: Harvard University Press, 1999. 
• Kuorikoski J. ja  Pöyhönen S. (2009) Ihmistieteelliset luokitukset ja sosiaaliset takaisinkytkentämekanismit T&E 4/09 Ihmistieteellisistä luokituksista 
• Tani P. & Nieminen-von Wendt T. & Lindberg N. & von Wendt L. (2004). ”Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä.” Duodecim 120, 693–698.