Syrjäisen ja eristyksissä eläneen eteläamerikkalaisen kylän asukkaiden bakteerikanta on monipuolisin tähän asti maailmassa havaituista. Kylän asukkaiden mikrobiomi eli elimistössä oleilevien bakteerien, virusten ja sienten kokonaisuus on kaksin verroin monimuotoisempi kuin nykyajan amerikkalaisilla.
Kyläläisten suolistobakteeristo näyttää olevan vastustuskykyistä nykyaikaisille antibiooteille. Siitä löytyi liki kolmekymmentä vastustuskykyä aiheuttavaa geeniä, joita ei ole havaittu aikaisemmin.
Kylän asukkaat ovat yleisesti ottaen varsin terveitä, ehkä juuri monipuolisen mikrobiominsa ansiosta, tutkijat arvelevat. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Science Advances.
HS 22.4.2015 Yanomamikylän asukkailla rikkain mikrobiomi
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Puhuimme syyskuussa neurologin kanssa aspergerin mahdollisuuksista, sillä veljenpojallani on todettu aspeger. Hän on pikkunero, joka pikk...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Murrosikä rakentuu jokaisen nuoren kohdalla siihenastisten kokemusten ja omaksuttujen toimintatapojen varaan. Toisaalta se voimakkaana fyy...
-
Anonyymi kirjoitti... En tiennytkään, että assit ovat ylipäätänsä "vammaisia"! Miten on, ovatko Assit vammaisia? Katso U...
-
Mark Twainin kuvaama sokea pianisti tunsi 100 sanaa, mutta 7000 sävelmää. Tämä muistuttaa aikamme autistista neroa, pianisti Derek Paravinci...
-
Autismikirjon oireet sekoitetaan usein lapsuuden psykoosiin , skitsofreniaan ja murrosiän narsistiseen persoonallisuushäiriöön , kosk...
-
Eri autismikirjon muotojen välinen erottelu on kiistanalainen*. Autismikirjon häiriöillä on runsaasti yhteisiä piirteitä. Häiriöt tyypill...
-
Kliinisessä työssä autismin ja Aspergerin ero on ollut häilyvä – käytännössä lievästi oireilevat ja kognitiivisesti hyvätasoiset...
-
Autistinen oireyhtymä diagnosoidaan tarkkailemalla ja arvioimalla käyttätymistä. On olemassa kansainvälisesti sovittuja määritemiä autismist...
-
Siitä on nyt kolme vuotta, ja näen lapsia yhä harvemmin. Tämä on samanlainen systeemi kuin Yhdysvalloissa toimiva voittoa tavoitteleva järje...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aspergerin oireyhtymä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aspergerin oireyhtymä. Näytä kaikki tekstit
perjantai 1. toukokuuta 2015
maanantai 13. huhtikuuta 2015
Aspergerin syndrooma yhteydessä itsemurha-ajatuksiin
Itsemurha-ajatukset hiipivät yhdeksän kertaa muuta väestöä useammin Aspergerin syndroomasta kärsiville aikuisille.
Aspergerin syndrooman diagnoosin saaneet aikuiset kärsivät usein toissijaisesta masennuksesta, joka liittyy sosiaaliseen eristyneisyyteen ja poissulkemiseen, yksinäisyyteen, sosiaalipalveluiden vähyyteen, alisuorittamiseen ja työttömyyteen. Oikeanlainen tuki voi kuitenkin lievittää masennusta ja siten pienentää itsemurhariskiä.
– Aspergerin syndrooman diagnoosin saaneilla aikuisilla on selvästi suurempi itsemurhariski kuin muilla ryhmillä. Masennus on keskeinen tähän liittyvä riskitekijä, kertoo tutkija Sarah Cassidy Cambridgen yliopiston tiedotteessa. Masennuksesta kärsineillä oli neljä kertaa todennäköisemmin itsemurha-ajatuksia, ja he olivat kaksi kertaa todennäköisemmin suunnitelleet tai yrittäneet itsemurhaa verrattuna niihin, joilla ei ollut masennustaustaa.
Peräti 66 prosentilla tutkimushenkilöistä oli ollut itsemurha-ajatuksia. Aikuisväestöstä tavallisesti noin 17 prosentilla on itsemurha-ajatuksia, psykoosista kärsivillä luku on 59 prosenttia. Lisäksi 35 prosenttia tutkittavista oli suunnitellut tai yrittänyt itsemurhaa elämänsä aikana. Itsemurhariskiä lisäävä tekijä oli autististen piirteiden voimakkuus.
– Tämän tutkimuksen pitäisi toimia herätyksenä. Korkealuokkaiset palvelut ovat tarpeen Aspergerin syndroomasta kärsiville, jottei yksikään elämä mene hukkaan, päättää tutkijaryhmän jäsen Simon Baron-Cohen.
Duodecim / Medscape / Lancet Psychiatry
Aspergerin syndrooman diagnoosin saaneet aikuiset kärsivät usein toissijaisesta masennuksesta, joka liittyy sosiaaliseen eristyneisyyteen ja poissulkemiseen, yksinäisyyteen, sosiaalipalveluiden vähyyteen, alisuorittamiseen ja työttömyyteen. Oikeanlainen tuki voi kuitenkin lievittää masennusta ja siten pienentää itsemurhariskiä.
– Aspergerin syndrooman diagnoosin saaneilla aikuisilla on selvästi suurempi itsemurhariski kuin muilla ryhmillä. Masennus on keskeinen tähän liittyvä riskitekijä, kertoo tutkija Sarah Cassidy Cambridgen yliopiston tiedotteessa. Masennuksesta kärsineillä oli neljä kertaa todennäköisemmin itsemurha-ajatuksia, ja he olivat kaksi kertaa todennäköisemmin suunnitelleet tai yrittäneet itsemurhaa verrattuna niihin, joilla ei ollut masennustaustaa.
Peräti 66 prosentilla tutkimushenkilöistä oli ollut itsemurha-ajatuksia. Aikuisväestöstä tavallisesti noin 17 prosentilla on itsemurha-ajatuksia, psykoosista kärsivillä luku on 59 prosenttia. Lisäksi 35 prosenttia tutkittavista oli suunnitellut tai yrittänyt itsemurhaa elämänsä aikana. Itsemurhariskiä lisäävä tekijä oli autististen piirteiden voimakkuus.
– Tämän tutkimuksen pitäisi toimia herätyksenä. Korkealuokkaiset palvelut ovat tarpeen Aspergerin syndroomasta kärsiville, jottei yksikään elämä mene hukkaan, päättää tutkijaryhmän jäsen Simon Baron-Cohen.
Duodecim / Medscape / Lancet Psychiatry
tiistai 27. tammikuuta 2015
Kommentti Puoltajan artikkeliin
Hyvin kuvaat työelämän haasteita Juhana!
Vaikka Assi voi olla omalla alallaan huippuosaaja, uusissa työtehtävissään hän voi aluksi olla milloin liian varovainen, milloin taas liian rohkea. Niin sanotun "kultaisen keskitien" löytäminen on todellakin vaikeaa ja löytyy vasta kun on käytännön tilanteissa törmännyt molempiin ääripäihin.
Joskus on vaikea päättää milloin pitäisi kysyä neuvoa ja milloin voi päätöksen tehdä itsenäisesti. Työnantaja kyllä neuvoo: "Kysy aina kun olet epävarma". Mutta mitä tehdä kun olet uusissa tehtävissäsi vielä epävarma ja työnanataja kuitenkin hermostuu, kun kyselet jatkuvasti. Lopulta pomo sanoo "käytä aivojasi".
Kun sitten toimit itsenäisesti joskus saattaa homma mennä nappiin. Mutta joskus vain luulet, että kaikki on hyvin, sillä aluksi ei kukaan sano mitään. Pomokin voi hymyillä tavalla, josta ei ota selvää. Mutta yllättäen sinut kututaan puhutteluun ja huomaatkin tehneesi toisin, kuin asiakas on odottanut.
Niin sanotun hiljaisen tiedon, eli kirjottamattomien sääntöjen tulkinta on hankalinta. Usein joutuu työtehtäviin, joista edeltäjä on jo lähtenyt eikä kukaan ole enää neuvomassa miten homma käytännössä pitää tehdä. Uuden työntekijän pitääkin usein oppia työnsä kantapään kautta eli virheistään oppimalla. Tämä vaan ei aina onnistu.
Parasta olisi jos vanha työntekijä voisi toimia uuden työntekijän rinnalla mentorina, kunnes tehtävät hallitaan itsenäisesti. Hyvä reitti työelämään nuorelle ihmiselle on ammattikoulutukseen liittyvä työssäoppiminen. Tällöin opiskelijan rinnalla on kokenut työntekijä. Turvallisessa ilmapiirissä tulee esiin myös Aspergerin vahvuudet, kuten tarkkuus ja säännöllisyys, jota työnantaja arvostaa.
Työpaikan vaihtajan voi olla vaikeaa saada uudessa työssään riittävää ohjausta. Työnantaja on kuitenkin velvoitettu järjestämään uudelle työntekijälleen työssä tarvittavan perehdytyksen. Koeaika saattaa olla vain neljä kuukautta, joten riittävää ohjausta kannattaa vaatia heti työsuhteen alussa, ennenkuin on liian myöhäistä.
http://www.academia.edu/6111479/Mentorointi_huippuosaajien_koulutuksessa
Vaikka Assi voi olla omalla alallaan huippuosaaja, uusissa työtehtävissään hän voi aluksi olla milloin liian varovainen, milloin taas liian rohkea. Niin sanotun "kultaisen keskitien" löytäminen on todellakin vaikeaa ja löytyy vasta kun on käytännön tilanteissa törmännyt molempiin ääripäihin.
Joskus on vaikea päättää milloin pitäisi kysyä neuvoa ja milloin voi päätöksen tehdä itsenäisesti. Työnantaja kyllä neuvoo: "Kysy aina kun olet epävarma". Mutta mitä tehdä kun olet uusissa tehtävissäsi vielä epävarma ja työnanataja kuitenkin hermostuu, kun kyselet jatkuvasti. Lopulta pomo sanoo "käytä aivojasi".
Kun sitten toimit itsenäisesti joskus saattaa homma mennä nappiin. Mutta joskus vain luulet, että kaikki on hyvin, sillä aluksi ei kukaan sano mitään. Pomokin voi hymyillä tavalla, josta ei ota selvää. Mutta yllättäen sinut kututaan puhutteluun ja huomaatkin tehneesi toisin, kuin asiakas on odottanut.
Niin sanotun hiljaisen tiedon, eli kirjottamattomien sääntöjen tulkinta on hankalinta. Usein joutuu työtehtäviin, joista edeltäjä on jo lähtenyt eikä kukaan ole enää neuvomassa miten homma käytännössä pitää tehdä. Uuden työntekijän pitääkin usein oppia työnsä kantapään kautta eli virheistään oppimalla. Tämä vaan ei aina onnistu.
Parasta olisi jos vanha työntekijä voisi toimia uuden työntekijän rinnalla mentorina, kunnes tehtävät hallitaan itsenäisesti. Hyvä reitti työelämään nuorelle ihmiselle on ammattikoulutukseen liittyvä työssäoppiminen. Tällöin opiskelijan rinnalla on kokenut työntekijä. Turvallisessa ilmapiirissä tulee esiin myös Aspergerin vahvuudet, kuten tarkkuus ja säännöllisyys, jota työnantaja arvostaa.
Työpaikan vaihtajan voi olla vaikeaa saada uudessa työssään riittävää ohjausta. Työnantaja on kuitenkin velvoitettu järjestämään uudelle työntekijälleen työssä tarvittavan perehdytyksen. Koeaika saattaa olla vain neljä kuukautta, joten riittävää ohjausta kannattaa vaatia heti työsuhteen alussa, ennenkuin on liian myöhäistä.
http://www.academia.edu/6111479/Mentorointi_huippuosaajien_koulutuksessa
torstai 13. marraskuuta 2014
Skitsofrenia
Hävinnyt on taju kokonaisuuden- skitsofrenia.
Minää on ympäri avaruuden- skitsofrenia.
Kaikkea kavahdan, kaikkea pelkään- skitsofrenia.
Pelko saa minulle siivet selkään- skitsofrenia.
Ja minä lennän, lennän pois.
Olen täällä ja tuolla...kuka vainoaa.
Joka paikkaan voi kuolla... kuka vainoaa.
Miten tuikkivat tähdet...kuka vainoaa.
Mihin sinäkin lähdet...kuka vainoaa.
Ja palat yhteen liimaa Vin Rosè.
Kadulla minua piiritetään- skitsofrenia.
Kaikki tuntee minut vaan minä en ketään- skitsofrenia.
Orpona nousen vieraaseen laivaan- skitsofrenia.
Aina yhtä kaukana on ranta taivaan- skitsofrenia.
Laulan itseni suohon...kuka vainoaa.
Muutun juuriksi ruohon...kuka vainoaa.
Kuka minua soittaa...kuka vainoaa.
Aina elämä voittaa...kuka vainoaa.
Ja palat yhteen liimaa Vin Rosè.
Ei elämästä selviydy vauriotta- skitsofrenia
Totuus on harhaa: vain harha on totta- skitsofrenia.
Tarroista hymyt on ihmisillä- skitsofrenia.
Onko tauti minussa vai minun ympärillä- skitsofrenia
Joka puolelta kun katson niin kaiken nään
On hyvä käydä ulkopuolella oman pään.
Tuska nautinnon on aateloimaa.
Epäilystä saan mä uutta voimaa.
Ja palat yhteen liimaa Vin Rosè.
Juice Leskinen
Lähde:
http://lyrics.wikia.com/Juice_Leskinen:Skitsofrenia
Minää on ympäri avaruuden- skitsofrenia.
Kaikkea kavahdan, kaikkea pelkään- skitsofrenia.
Pelko saa minulle siivet selkään- skitsofrenia.
Ja minä lennän, lennän pois.
Olen täällä ja tuolla...kuka vainoaa.
Joka paikkaan voi kuolla... kuka vainoaa.
Miten tuikkivat tähdet...kuka vainoaa.
Mihin sinäkin lähdet...kuka vainoaa.
Ja palat yhteen liimaa Vin Rosè.
Kadulla minua piiritetään- skitsofrenia.
Kaikki tuntee minut vaan minä en ketään- skitsofrenia.
Orpona nousen vieraaseen laivaan- skitsofrenia.
Aina yhtä kaukana on ranta taivaan- skitsofrenia.
Laulan itseni suohon...kuka vainoaa.
Muutun juuriksi ruohon...kuka vainoaa.
Kuka minua soittaa...kuka vainoaa.
Aina elämä voittaa...kuka vainoaa.
Ja palat yhteen liimaa Vin Rosè.
Ei elämästä selviydy vauriotta- skitsofrenia
Totuus on harhaa: vain harha on totta- skitsofrenia.
Tarroista hymyt on ihmisillä- skitsofrenia.
Onko tauti minussa vai minun ympärillä- skitsofrenia
Joka puolelta kun katson niin kaiken nään
On hyvä käydä ulkopuolella oman pään.
Tuska nautinnon on aateloimaa.
Epäilystä saan mä uutta voimaa.
Ja palat yhteen liimaa Vin Rosè.
Juice Leskinen
Lähde:
http://lyrics.wikia.com/Juice_Leskinen:Skitsofrenia
lauantai 8. marraskuuta 2014
Voimaannuttava valokuvaus autismin kirjossa*
Autismia pidetään häiriönä, mutta itseasiassa se on piilevä voimavara, jonka vahvuudet voidaan tuoda esiin luovilla menetelmillä kuten valokuvauksella. Voimaannuttavaa valokuvusta voidaan käyttää itsenäistymisen tukemiseen, itsekasvatuksellisten prosessien käynnistämiseen ja vahvistamiseen.
Erityistä tukea autismin kirjon ihmiset tarvitsevat usein itsenäistymisessä ja oman paikan löytämisessä. Voimaannuttavien menetelmien perusperiaate on, että ihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan tavoitteena parantaa elämänlaatua toimijoiden itsensä kanssa. Rikastavassa vuorovaikutuksessa tuetaan ihmistä eri elämän vaiheissa löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa sen täysivaltaiseksi jäseneksi.
Voimaannuttava työskentely merkitsee osapuolten mielipiteiden ja toiveiden kuulemista sekä rikastavat kokemukset vuorovaikutuksesta. Autismin kirjon kuntoutuksessa painopiste on pedagogisissa menetelmissä. Se on hyvin kokonaisvaltaista ja toimijoilla voi olla hyvin monenlaisia tarpeita ja haasteita, joihin ei aina riitä perinteiset pedagogiset menetelmät.
Valokuvaus on vuorovaikutuksellinen väline, joka antaa mahdollisuuden ulkoistaa, käsitellä ja kerrata tapahtumia kuvien avulla. Kuvia voidaan käyttää sosiaalisten tilanteiden arviontiin ja oppimiseen. Autismin keskeistä piirrettä mielen teorian hallintaa voidaan kehittää ulkoistamalla "minä" kuvien avulla. Aivan kuten draamapdagogiikassa valokuvan avulla pystytään erottamaan asia sen esittäjästä.
*) Autismin monimuotoisuuden johdosta puhutaan autismin kirjon häiröistä. Tyypillisiä ovat häiriöt sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa: kielen, eleiden ja symbolien ymmärtämisessä sekä vaikeuksia ja poikkeavuutta itsensä ilmaisemisessa kielellisesti ja ei-kielellisesti sekä käyttäytymisen pokkeavuutta, rajoittuneisuutta, rituaaleja, outoja tapoja tai poikkeavaa kieltä ja ilmaisua.
Erityistä tukea autismin kirjon ihmiset tarvitsevat usein itsenäistymisessä ja oman paikan löytämisessä. Voimaannuttavien menetelmien perusperiaate on, että ihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan tavoitteena parantaa elämänlaatua toimijoiden itsensä kanssa. Rikastavassa vuorovaikutuksessa tuetaan ihmistä eri elämän vaiheissa löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa sen täysivaltaiseksi jäseneksi.
Voimaannuttava työskentely merkitsee osapuolten mielipiteiden ja toiveiden kuulemista sekä rikastavat kokemukset vuorovaikutuksesta. Autismin kirjon kuntoutuksessa painopiste on pedagogisissa menetelmissä. Se on hyvin kokonaisvaltaista ja toimijoilla voi olla hyvin monenlaisia tarpeita ja haasteita, joihin ei aina riitä perinteiset pedagogiset menetelmät.
Valokuvaus on vuorovaikutuksellinen väline, joka antaa mahdollisuuden ulkoistaa, käsitellä ja kerrata tapahtumia kuvien avulla. Kuvia voidaan käyttää sosiaalisten tilanteiden arviontiin ja oppimiseen. Autismin keskeistä piirrettä mielen teorian hallintaa voidaan kehittää ulkoistamalla "minä" kuvien avulla. Aivan kuten draamapdagogiikassa valokuvan avulla pystytään erottamaan asia sen esittäjästä.
*) Autismin monimuotoisuuden johdosta puhutaan autismin kirjon häiröistä. Tyypillisiä ovat häiriöt sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa: kielen, eleiden ja symbolien ymmärtämisessä sekä vaikeuksia ja poikkeavuutta itsensä ilmaisemisessa kielellisesti ja ei-kielellisesti sekä käyttäytymisen pokkeavuutta, rajoittuneisuutta, rituaaleja, outoja tapoja tai poikkeavaa kieltä ja ilmaisua.
Tavallista on poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin, liiallinen tai alentunut aktiivisuus, unihäiriöt, syömishäiriöt, itseä vahingoittava käyttäytyminen ja ongelmat oppimisessa. Myös Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismin kirjoon (Gillberg 2000).
Kirjallisuutta
Kirjallisuutta
Attwood T. (2012) Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen. Kehitysvammaliitto, Helsinki.
Gillberg C. (2000) Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Hakapaino Oy, Helsinki.
Halkola U., Mannermaa L., Koffert T., Koulu L. (2009) Valokuvan terapeuttinen voima. Duodecim, Helsinki.
Partanen K. (2010) Voimaa autismin kirjon kuntoutukseen. WS Bookwell Oy, Juva.
Saraste L. (2010) Valokuva. Muisto, viesti, taide. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna.
Savolainen M. (2008) Maailman ihanin tyttö. Lönnberg Print & Promo, Helsinki.
Siitonen J. (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu university press, Oulu.
Gillberg C. (2000) Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Hakapaino Oy, Helsinki.
Halkola U., Mannermaa L., Koffert T., Koulu L. (2009) Valokuvan terapeuttinen voima. Duodecim, Helsinki.
Partanen K. (2010) Voimaa autismin kirjon kuntoutukseen. WS Bookwell Oy, Juva.
Saraste L. (2010) Valokuva. Muisto, viesti, taide. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna.
Savolainen M. (2008) Maailman ihanin tyttö. Lönnberg Print & Promo, Helsinki.
Siitonen J. (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu university press, Oulu.
Tölli K. (2012) Voimaa valokuvauksesta autismin kirjon henkilöille Metropolia, Helsinki.
Aiheesta lisää
Valokuvauksesta löysin selviytymiskeinon HS 6.2.2014
Life through the eyes of a boy with autism: One devoted mother's photographic journey to help others understand the daily challenges of those with the condition
Aiheesta lisää
Valokuvauksesta löysin selviytymiskeinon HS 6.2.2014
Life through the eyes of a boy with autism: One devoted mother's photographic journey to help others understand the daily challenges of those with the condition
torstai 18. toukokuuta 2006
Asperger-lapsi psykiatrisessa osastohoidossa III
Kerran
minut heitettiin ulos osastolta, kun halusin mennä kävelylle lapseni
kanssa "Vanhempainohjaus"-tapaamisen jälkeen. Lapseni oli tässä
näkemässä, kuinka isä pakotettiin ulos. Olisin ehkä vastustellut, mutta
lapsi totesi viisaasti: "Emme kai sitten voi mennä kävelylle". Tämä
laukaisi tilanteen ja jätin lapsen raskain mielin osastolle. Todellakin
sai konkreettisesti tuntea, että vanhemmuudella ei ole arvoa tällä
osastolla.
Muita rangaistusmuotoja on ollut mykkäkoulu, silloin kun emme ole noudattaneet osaston tiukkoja aikatauluja. Ensimmäinen mykkäkoulu pidettiin, kun vaimoni myöhästyi "vanhempain ohjaus"-tapaamisesta. Outoa oli istua kahden "mykän" kanssa samassa huoneessa, kunnes poistuivat mitään sanomatta. Alkuhämmennys oli tavaton.
Toisen kerran vein lapsen myöhässä osastolle. Eikö ole aika kummalista kohdata mykistynyt J - joka ei edes kysy, miksi olemme myöhässä. Haastattelurituaalitkin jättää pitämättä. Ihmeissään sitten vaan jättää lapsen osastolle ja ihmettelee muille hoitajille tätä mykkäkoulua. Kukaan ei selitä vaikkakin hymyilevät merkitsevästi.
Toivotonta tuntuu olevan tämä sillanrakennus. Jos toinen osapuoli ei tee elettäkään lähestyä perhettä. Ei kai tämä voi näin yksipuolista olla. Jokin ratkaisu pitäisi tähän hoitoon saada - näin ei voi jatkua... Tulee mieleen "Yksi lensi yli käenpesän", jossa vapaaehtoisesti osastolle tullut potilas alistettiin pakkotoimiin aivan kuin oma lapsemme...
Muita rangaistusmuotoja on ollut mykkäkoulu, silloin kun emme ole noudattaneet osaston tiukkoja aikatauluja. Ensimmäinen mykkäkoulu pidettiin, kun vaimoni myöhästyi "vanhempain ohjaus"-tapaamisesta. Outoa oli istua kahden "mykän" kanssa samassa huoneessa, kunnes poistuivat mitään sanomatta. Alkuhämmennys oli tavaton.
Toisen kerran vein lapsen myöhässä osastolle. Eikö ole aika kummalista kohdata mykistynyt J - joka ei edes kysy, miksi olemme myöhässä. Haastattelurituaalitkin jättää pitämättä. Ihmeissään sitten vaan jättää lapsen osastolle ja ihmettelee muille hoitajille tätä mykkäkoulua. Kukaan ei selitä vaikkakin hymyilevät merkitsevästi.
Toivotonta tuntuu olevan tämä sillanrakennus. Jos toinen osapuoli ei tee elettäkään lähestyä perhettä. Ei kai tämä voi näin yksipuolista olla. Jokin ratkaisu pitäisi tähän hoitoon saada - näin ei voi jatkua... Tulee mieleen "Yksi lensi yli käenpesän", jossa vapaaehtoisesti osastolle tullut potilas alistettiin pakkotoimiin aivan kuin oma lapsemme...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



