Ote Ian Hackingin DSM-5 tautiluokituksen arvioinnista:
Sitten on komorbiditeetti, mikä merkitsee sitä, että potilas saattaa vastata useaa diagnoosia. Voihan jollakulla olla yhtä aikaa multippeliskleroosi ja keuhkokuume. Syöpään liittyy usein hypertensio eli kohonnut verenpaine. Mutta tässä käsittelemme niin pitkälle järjestelmällisesti toisilleen päällekkäisiä diagnooseja, että on epäselvää, onko mielekästä puhua ensisijaisesti vaivasta. Koko kirjassa moniin diagnooseihin sisältyy kappale otsikolla "komorbiditeetti". Tässä hakusana bipolaarinen häiriö I:
"Yhdessä esiintyvät mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä, ja yleisimmat häiriöt ovat ahdistushäriö (esimerkiksi paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, täsmällinen fobia), jotka esiintyvät noin kolmessa neljäsosassa yksilöistä, ADHD, mikä tahansa hajottava impulssien kontrolloimishäirio tai käyttiytymishäiriö (esim. raivopuuskasyndrooma, uhmakkuushairio) ja mikä tahansa päihteiden väärinkäyttöihäiriö (esimerkiksi alkoholinkäyttöhäriö) ilmenee yli puolessa yksilöistä, joilla on bipolaarinen häiriö."
Vasta kun Charies Darwin (1809-1882) sanoi, että "kaikki todellinen luokittelu on genealogista'. Ihmisillä sytytti: Linnén järjestelmä toimii vain silloin, kun luokitellaan sellaista, mikä syntyy luonnossa jossakin polveutumisen tapaisessa. (Tietenkin järjestelemme asioita, erityisesti ihmisiä, hierarkioihin koko ajan, katsokaa vaikka armeijaa, mutta minä puhun siitä, mitä kohtaamme luonnossa.)
Mineraalien tapauksessa se ei toiminut, mutta me käytemme Carl von Linnén (1706 - I778) järjestelmää edelleen elävien olioiden luokitteluun. Järjestelmä oli välitön hitti, ja seuraavan vuosisadan ajan ihmiset ylittivät luokitella kaiken luonnosta löytyvän tämän kaavan mukaan - myos kemialliset alkuaineet.
Ensimmäisen yrityksen lääketieteelliseksi diagnoosikäsikirjaksi teki Linnén ystävä ja aikalainen, jolla oli lannistavan pitka nimi Frangois Boissier de Sauvages de Lacroix (1706-1767). Han oli lääkäri ja botanisti Montpellierissa. Sauvages de Lacroix julkaisi teoksen Nosologia Methodica (1763), joka ilmoitti otsikossaan suoraan, että sen mallina oli ollut kasvien luokittelu. Hanellä oli kymmenen sairausluokkaa, joista kahdeksas oli hulluus. Jokainen luokka jaettiin ensin heimoihin ja sitten lajeihin, ja tämä tuotti 2 400 sairautta.
Tämä osoittaa meille, ettei mielisairauksien luokittelu ole lainkaan samanlaista kuin eläinten, vihannesten tai mineraalien luokittelu. Puhuin suvuista, lajeista ja alalajeista. Tällainen hierarkia vakiintui, kun eräs nuori ruotsalainen saapui Amsterdamiin 1735 kantaen mukanaan ensimmäistä luonnosta "luonnon järjestelmästä", jossa kasvi-, eläin- ja mineraalikunta oli järjestetty lahkoihin, luokkiin, heimoihin ja lajeihin.
Sen jälkeen mielisairauksien luokitteluun on käytetty useita järjestelmiä, mutta minusta ne kaikki tuntuvat perustuvan botaniseen malliin, ja se on ollut niiden kohtalokas vika.
DSM-5: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fifth Edition by the American Psychiatric Association American Psychiatric Publishing, 947 pp, £97.00, May 2013, ISBN 978 0 89042 555 (Arvio suomeksi: Eksyksissä Metsässä. Niin&Näin 4/2013 :13-17)
Ian Hacking: What is Tom saying to Maureen?
The Science and Fiction of Autism by Laura Schreibman Harvard, 293 pp, £17.95, December 2005, ISBN 0 674 01931 8
Send in the Idiots, or How We Grew to Understand the World by Kamran Nazeer Bloomsbury, 230 pp, £12.99, March 2006, ISBN 0 7475 7910 5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti