Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?

Puhuimme syyskuussa neurologin kanssa aspergerin mahdollisuuksista, sillä veljenpojallani on todettu aspeger. Hän on pikkunero, joka pikkupoikana mm. kokosi toimivan mikroaaltouunin rikkinäisistä laitteista. 

Neurologi kysyi, rivittääkö lapsi lelujaan, en tuolloin ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta myöhemmin löysin ottamiani kuvia, joissa lapsi rivitti dinojaan. En tuolloin, nähnyt leikissä mitään epätavallista. Lääkäri kiinnitti huomiota epätavlliseen täsmällisyyteen, jolla lapsi käveleli testissä viivaa pitkin.

 Neurologi totesi, että pojallani on ilmeisesti lievää poikkeavuutta, mutta ei riittävän vahvaa, jotta voitaisiin puhua aspergeristä. Hän päätyi siihen, että neurologian osastolla ei voida tehdä enempää, ja poika pitää lähettää psykologian tutkimusyksikköön, mutta he konsultoisivat tarvittaessa psykologian yksikköä.

Myöhemmin otin vanhempien ja psykologien viikottaisessa keskustelussa esille aspergerin mahdollisuuden. Vastaus oli, että pojan tarkkuudessa he eivät näe mitään erityistä. Nykyäänhän puhutaan niin paljon hullun lehmän taudista. Se että poika haluaa selvittää mahdollisen liivatteen makeisista tai valmisrouasta ei ole mitään epätavallista.

Vessaongelmien syynä pidettiin ilmeisesti kypsymättömyyttä. Hajujen ja äänien ärsyttävyyttä selitettiin psykoosin oireena, vaikkei mielestäni kysymys ollut harhoista vaan aistiherkkyydestä.

Vaihtuuko puheenaihe ja kuuluuko ääniä?

Kun henkilö vaihtaa odottamatta puheenaihetta tai kuulee ääniä, ei sinänä ole skitsofreniaa.

Ongelmat kielen pragmaattisilla alueilla voivat  selittää henkilön taipumuksen vaihtaa yllättäen puheenaihetta, mikä voi olla toisen osapuolen mielestä hämmentävää ja voidaan tulkita todisteeksi skitsofreniaan liittyvistä ajatushäriöistä.

Jos Asperger-henkilö ei keksi mitään sanottavaa, hän saattaa alkaa puhua sellaisesta aiheesta, joka on hinelle tuttu ja josta hän puhuu mieluummin. Kielen pragmaattiseen ja semanttiseen hallintaan liittyy myös kirjaimellisen tulkinnan tekeminen.

Psykiatri saattaa kysyä "Kuuletko ääniä?'. "Kyllä" on oikea vastaus silloin kun kysymys tulkitaan kirjaimellisesti. Tämän vastauksen psykiatri tulkitsee kuitekin kysymykseen sisältyvän diagnostisen tarkoituksen mukaisesti skitsofreniaksi, vaikka konkreettisesti ajatteleva potilas luulee kysymyksessä olevan normaali kuulon tutkimus.

Kirjallisuutta
Attwood T. (2012) Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen. Kehitysvammaliitto, Helsinki.
Gillberg C. (2000) Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Hakapaino Oy, Helsinki.

Koululaisille saattaa olla haittaa liian varhaisista diagnooseista

Koululaisille saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä neuropsykiatrisista diagnooseista, kuten Aspergerin oireyhtymästä tai ADHD:sta.

ADHD- ja autismidiagnoosien rajat ovat liukuvia ja liian innokas diagnosointi voi aiheuttaa lapselle haittaa. Pahinta on, jos lapsi eristetään muista ikäisistään erityisryhmään, jossa oppimisvaatimukset ovat matalammat kuin muille lapsille.

Opettajan pitää saada apua muuten kuin saamalla hankalaksi koettu lapsi erityisopetukseen. Tukitoimet pitää käynnistää heti, kun siihen on tarvetta, ei ainoastaan silloin, kun lapsella on diagnoosi.

Asiasta kirjoittaa HS 8.8.2014

Aspergerin loppu Yhdysvalloissa

Monet autisminkirjon ihmisistä on ihmeissään Apergerin oireyhtymän poistumisesta diagnostisesta luokittelusta.

Yhdysvalloissa diagnoosin muutos tapahtui 2013. Aspergerin syndrooman tilalle tuli  "high-functioning autism". Aiemmin Kannerin autismina tunnettu varhaislapsuuden autismi on uudessa luokituksessa "low-functioning autism".

Aiemmin arveltiin, että Yhdysvalloissa uuden tautiluokituksen myötä noin kolmasosa autisminkirjon diagnooseista poistuisi. Nyt vuoden kokemuksen jälkeen näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Asperger-diagnoosin saaneet ovat olleet huolissaan mahdollisesta tuen loppumisesta. Aspergeriin sinänsä ei ole lääkitystä tai terapiaa. Tuentarve kohdistuu lähinnä viestintään, vuorovaikutusteitojen harjoitteluun ja sosiaalisiin ongelmiin. Yksilöllinen koulutus on yleensä parasta tukea näihin tarpeisiin. Monilla on lisäksi erilaisia yliherkkyyksiä, joita pitää hoitaa erikseen.

Pelkona Aspergerin oireyhtymän ihmisillä on, että heidän tarpeitaan ei enää oteta huomioon, kun koulutusta ja tukea suunnitellaan. Tämä on aiheuttanut paljon keskustelua varsinkin nettipalstoilla.

Aiheesta lisää:
When A Diagnosis Disappears: The End Of Asperger's

Suuren datan kääntöpuoli

Viime aikoina on hypetetty suuren datan tärkeyttä mm. terveydenhuoltouudistuksessa, mutta sen kääntöpuoli on jäänyt pimentoon. 

Diagnoosit ja lääkereseptit löytyy nykyään pilvipalvelimilta. Tiedon saatavuuden kannalta tämä on kätevää, mutta miten tietoa käytetään asettaa tiedon saatavuudelle kysymyksiä.

Tiedon anatajia ovat ihmiset itse. Mutta harva tietää, mihin kaikkeen tätä tietoa voidaan käyttää. Seuraamukset saattavat näkyä vakuutusta haettaessa. Vakuutusyhtiöiden tietokannassa saattaa olla merkintä, jonka perusteella vakuutusta ei voi myöntää. 





Suurimman osan suuresta datasta antavat ihmiset itse erilaisten sähköisten välineiden avulla. Verkkoyhteydet ja puhelut jäävät palveluntarjoajien muistiin. Korttimaksajatkin jäävät kaupan rekisterihin. Tietoturvaasunatuntija Petteri Järvinen ei tästä syystä käytä luottokorttia, eikä kauppojen asiakaskortteja.

Lähteet:
Iso data arjessa 10 esimerkkiä
Havaintoja digimaailmasta