ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

Kiinnipidosta ristiriitaisia käsityksiä

Ei ole ihme, että mikään ei näytä muuttuneen autismikirjon lasten hoitokäytännöissä, sillä virheellisiä ja vanhentuneita käsityksiä autististen lasten kiinnipidosta viljellään edelleen sairaanhoidon oppikirjoissa.

Näissä mm. todetaan, että Holding-terapia ja kiinnipitäminen ovat autististen lasten kohdalla perushoitoa, jonka avulla autistinen lapsi voi opetella uusia taitoja lapsen ja vanhemman välille syntyneen kontaktin avulla. Kiinnipitoa siis suositellaan terapiamuotona.

Lääkäri perusteli lapsen äsrsyttämistä mm. ruokailutilanteissa sillä, että "Lasta ei voi hoitaa, ellei häntä saada reagoimaan". Lapsi kertoi, että häntä ärsytettiin margariinilla, kun taas huonekaveria ärsytettiin tomaatlilla, jota pantiin leivän päälle lapsen vastustuksesta huolimatta ja saatii näin hänetkin kiinnipitoon.

Sillmannin ja Vanhatalon (2009) tutkimuksessa kiinnipito hoitomuotona kyseenalaistetaan, kun samana vuonna jukaistussa Niskanen, J & Utela, P (2009) Kiinnipito osana hoitoa pidetään kiinnipitoa käypänä hoitomuotona.



Friis, L., Eirola, R. & Mannonen, M. (2004) Lasten ja nuorten mielenterveystyö. Vantaa:WSOY. 
Niskanen, J & Utela, P (2009) Kiinnipito osana hoitoa. Hoitajien kokemuksia alle 13-vuotiaiden lasten kiinnipitotilanteista 
Prekop, J. (1990) Pikkutyranni- lapsi tarvitsee rajat. Keuruu:Otava.
Prekop, J. (1993) Olisitpa pitänyt minusta tiukasti kiinni. Kiinnipitoterapian perusteet ja käytäntö. Helsinki: Kehitysvammaliitto. 
Sillman, L. & Vanhatalo, J. (2009) Hoidollinen kiinnipito lasten ja nuorten sairaalan osaston A20 työntekijöiden näkökulmasta.
Lähetä kommentti