Maan heikoimmat laman maksumiehiksi

Ihmetyttää miksi laman maksumiehiksi on pistetty maan heikoin väestönosa. Tiettävästi aiemmin yhtäkään väestön osaa ei ole kohdeltu näin syrjivästi ja elämää heikentäen kuin vammaiset.

Vammaisten toimeentulon vaarantaminen ja syrjintä on mittavaa ja järjestelmällistä. Näitä on

- palvelumaksujen korotukset

- lääkekulukorvauksien vähennykset

- kiinteistöverojen korotukset

- sähkö- ja lämmityspolttoaineverojen nostot

- sairaiden taksimatkakorvausten vähennykset

- vammaisten hoidon henkilöstömäärien pienentäminen

- kansaneläkkeiden tasokorotusten jäädytys

- eläkeläisten asumistuen muuttaminen yleiseksi asumistueksi huomioimatta vammaisten tarpeita

Syrjintää on myös parannusten osalta, sillä ansiotulojen verovähennys ei koske eläkkeen saajia.

Yhteiskuntasopimuksella kiristäminen koskee myös vammaisia. Työeläkkeiden indeksitarkistukset uhataan puolittaa vuosina 2018 ja 2019.

Nämä kaikki syrjivät toimenpiteet kohdistuvat erityisesti vammaisiin. Sen sijaan, että sovittu ja välttämätön kansaneläkkeiden tasokorotus olisi toteutettu, se jäädytetään vuodeksi 2016.

Vammaisten ihmisoikeudet tunnustettu - mutta toteutumatta

Suomi on nyt eduskunnassa hyväksynyt YK:n vammaisten oikeuksien julistuksen. Käytännön toteutukseen on vielä pitkä tie.

Salamancan julistuksessa vuonna 1994 vaadittiin kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa. Erityisluokkasijoitusten tuli olla vain "harvinainen poikkeus". Tämä merkitsee jokaisen henkilön suoraa osallistumista. Sen tekevät mahdolliseksi normaaliympäristöön tuodut yksilölliset tukitoimet.

Ensimmäinen suomalainen vammaisten tasa-arvoon tähtäävä laki on vuoden 1987 vammaispalvelulaki. jonka mukaan "kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle".

Vuonna 2008 YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus  astui voimaan 20 ratifioinnin jälkeen. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo 30.3.2007.Sopimuksen hyväksyttiin eduskunnassa vasta nyt. Vammaissopimus täydentää muita YK:n ihmisoikeussopimuksia.

Sopimus korostaa, että vammaisilla ihmisillä on oltava samat oikeudet kuin muilla ja vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä. Maiden hallituksilla on lainmukainen vastuu vammaisten ihmisoikeuksien suojelussa.

Syrjintäkiellon lisäksi keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos. Jäsenvaltiona Suomi on sitoutunut edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen.

Vammaisten ihmisoikeudet eivät vieläkään ole toteutuneet sosiaali- ja terveyspalveluissa tai koulutuksessa. Käytännön toteutuksen ajamisessa ja valvonnassa riittää kansalaisjärjestöillä tehtävää yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa.

Vammaissopimuksen selkokielinen versio

http://www.globalis.fi/Kv-sopimukset/Vammaisten-henkiloeiden-oikeuksia-koskeva-yleissopimus

http://www.kynnys.fi/vike.html

http://www.vane.to/salamanca.htm

Vammaisten bändi voitti, oikeudet tunnustettu

Suomi teki historiaa äänestämällä euroviisuedustajaksi kehitysvammaisista koostuvan Pertti Kurikan Nimipäivät. Myös YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus päätettiin hyväksyä Eduskunnassa.

Punkbändi on mittaamattoman arvokas pr-arvoltaan, ja jo nyt asia on huomioitu laajasti kansainvälisessä mediassa. On aivan selvää, että Suomi vie kehitysvammaisten asiaa ja ennakkoluulotonta viestiä myös niihin maihin, joissa vammaisuus on edelleen tabu ja häpeä (Mari Rantanen HS Mielipide 3.3.2015)

Eduskunta hyväksyi tiistain 3.3.2015 täysistunnossa YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ja päätti, että mutkikkaaksi osoittautunut sopimus ratifioidaan heti kun lainsäädäntö on kunnossa itsemääräämislain osalta. Sopimuksen on tarkoitus taata vammaisille henkilöille samat oikeudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen kuin kaikille muillekin.

Esteenä on ollut itsemääräämislaki, joka koskee muun muassa kehitysvammaisten ja muistisairaiden itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eduskunnan päätöksen taustalla on ajatus, että kansallinen lainsäädäntö tulisi saada sopimuksen mukaiseksi ennen sen ratifiointia (HS 4.3.2015).

Eduskunta hyväksyi YK:n vammaisten yleissopimuksen HS 3.3.2015

Mari Rantanen HS Mielipide 3.3.2015

Yhteinen pianomme

Voidaan siis nähdä vammainen ihminen potilaana, asiakkaana tai ihan vain ihmisenä, vieläpä osallistuvana ja aktiivisena ihmisenä. Ei ole epäselvää siitä, minkä näistä valitsevat tämän päivän vammaistyön ammattilaiset. Ja niin valitsee myös vammaisliike, vieläpä globaalisti. Nothing about us without us, toteaa Merja Heikkonen blogissaan.

Hienoa, että Merja on virittänyt yhteistä pianoamme niin, että kaikille koskettimille on käyttöä ja syntyy ihana yhteinen sävel. Jostakin kumman syystä me vammaiset olemme harvinaisen eripuraista joukkoa. Jos halutamme ylläpitää sitä mitä on saavutettu ja kehittää erilaisen ihmisen tasa-arvoa lainaus on osuva: "Jos näkemys todellisuudesta on yhteinen, on siitä hyvä jatkaa".

Kaikki vammaisjärjestöt yhdessä siis vaatimaan ettei ihmisen tasa-arvoa, liikkumista ja palvelujen saavutettavuutta heikennetä. Lähtökohdaksi sopii hyvin Merjan kiteyttämät viisi avainkysymystä:

• Koulutus
• Vuorovaikutus
• Osaaminen
• Ihmisoikeudet
• Yhteiset tavoitteet

Usein unohdetaan, että vamma suodattaa kohinan. Aina se ei ole puute vaan vahvuus: "Merja hyvä, oletko huomannut, että Afrikasta tulee muuten paljon hyviä juoksijoita". Ja näkövammaisista tulee hyviä pianonvirittäjiä. Yhteisestä sävelestä me kaikki ihmiset voimme nauttia.

Merja Heikkonen: Muu­tos edel­lyt­tää jaet­tua nä­ke­mys­tä to­del­li­suu­des­ta. Blogi 12.1.2015

YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Vammaisfoorumi ry vaatii, että nykyinen eduskunta ratifioi YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen. Vammaisfoorumi on 30 suomalaisen vammaisjärjestön yhteistoimintayhdistys, joka edustaa yli 300 000 vammaista ihmistä.

YK:n yleiskokous hyväksyi Vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen joulukuussa 2006. Suomi oli ensimmäisten allekirjoittajien joukossa 2007. Sopimus astui kansainvälisesti voimaan 2008 ja EU ratifioi sopimuksen 2010.

Nyt sopimuksen on ratifioinut 151 maata, EU:n jäsenvaltioistakin 25. Vain Suomi, Irlanti ja Alankomaat puuttuvat EU-maiden joukosta. Suomi on sopimuksen allekirjoittaessaan sitoutunut ratifioimaan sen ja ratifiointi on mainittu jo kahdessa hallitusohjelmassa. Nyt loppusuoralle edennyt ratifiointityö on vaarassa jumiutua, jos nykyinen eduskunta ei saa vietyä loppuun tarvittavia lainsäädäntöuudistuksia.

On totta, että Suomen lainsäädäntö ei täysin täytä YK-sopimuksen vaatimuksia. Eduskunnan käsittelyssä oleva itsemääräämisoikeuslaki poistaa kuitenkin suurimmat ratifioinnin esteet. Enää puuttuu päätöksiä ja todellista tahtoa. Ei jätetä tätä enää perinnöksi seuraavalle hallitukselle. Ratifioimattomuus on häpeäksi Suomelle pohjoismaana ja EU-jäsenvaltiona.

Miksi sopimus tarvitaan?

Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat täysimääräisesti myös vammaisille ihmisille. Meillä esiintyy edelleen jatkuvasti vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää. Esimerkiksi työn ja palvelujen saannissa, koulutuksessa ja esteettömyydessä. Vammaisten ihmisten oma ääni ohitetaan jatkuvasti myös sellaisessa päätöksenteossa, jolla on vammaisten ihmisten elämään merkittävä vaikutus. Sopimus vahvistaa vammaisten ihmisten oikeussuojaa ja osallisuutta merkittävästi.

Lisätiedot

Vammaisfoorumin puheenjohtajaMerja Heikkonen
merja.heikkonen(a)nkl.fi

Vammaisten oikeudet

Vammaisilla henkilöille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin muillekin ihmisille. Valtioilla on oikeudellinen ja moraalinen vastuu huolehtia siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien väestönryhmien - myös vammaisten henkilöiden - kohdalla.

Vammaiset ovat oikeutettuja kaikkiin YK:n ihmisoikeussopimuksissa sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa tunnustettuihin oikeuksiin. Vuonna 2007 voimaan astunut  YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus turvaa nimenomaan vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia kansainvälisellä tasolla.

© 2013 Ihmisoikeudet.net Creative Commons License

Asperger-lapsi psykiatrisessa osastohoidossa III

Kerran minut heitettiin ulos osastolta, kun halusin mennä kävelylle lapseni kanssa "Vanhempainohjaus"-tapaamisen jälkeen. Lapseni oli tässä näkemässä, kuinka isä pakotettiin ulos. Olisin ehkä vastustellut, mutta lapsi totesi viisaasti: "Emme kai sitten voi mennä kävelylle". Tämä laukaisi tilanteen ja jätin lapsen raskain mielin osastolle. Todellakin sai konkreettisesti tuntea, että vanhemmuudella ei ole arvoa tällä osastolla.

Muita rangaistusmuotoja on ollut mykkäkoulu, silloin kun emme ole noudattaneet osaston tiukkoja aikatauluja. Ensimmäinen mykkäkoulu pidettiin, kun vaimoni myöhästyi "vanhempain ohjaus"-tapaamisesta. Outoa oli istua kahden "mykän" kanssa samassa huoneessa, kunnes poistuivat mitään sanomatta. Alkuhämmennys oli tavaton.

Toisen kerran vein lapsen myöhässä osastolle. Eikö ole aika kummalista kohdata mykistynyt J - joka ei edes kysy, miksi olemme myöhässä. Haastattelurituaalitkin jättää pitämättä. Ihmeissään sitten vaan jättää lapsen osastolle ja ihmettelee muille hoitajille tätä mykkäkoulua. Kukaan ei selitä vaikkakin hymyilevät merkitsevästi.

Toivotonta tuntuu olevan tämä sillanrakennus. Jos toinen osapuoli ei tee elettäkään lähestyä perhettä. Ei kai tämä voi näin yksipuolista olla. Jokin ratkaisu pitäisi tähän hoitoon saada - näin ei voi jatkua... Tulee mieleen "Yksi lensi yli käenpesän", jossa vapaaehtoisesti osastolle tullut potilas alistettiin pakkotoimiin aivan kuin oma lapsemme...