Minun on aivan pakko päästä pois, mutta miten?
Mieheni ei voi muuttaa kanssani maalle, koska siellä ei ole töitä
eikä hän kestäisi maaseudun yksinäisyyttä.
Mieheni työ on
äärimmäisen pienipalkkaista, mutta sillä on laajalti tunnustettu
yhteiskunnallinen merkitys, ja hän on lisäksi ponnistellut kovasti
luodessaan itse oman työpaikkansa. En halua, että hän pilaa
elämänsä ja tuhoaa elämäntyönsä vain siksi, että minä en pysty
enää elämään muualla kuin syvällä maaseudulla.
Elämältä
en odota enää kovin suuria. Tärkeintä on päästä muuttamaan
sellaiseen paikkaan, jossa ei ole liikenteen kohinaa eikä katuvaloja.
Minulle riittäisi, että saisin sen verran eläkettä, että se
riittäisi ruokaan, asumi- seen ja terveydenhuoltoon. Koska haluaisin
olla edelleen yhteydessä ulkomaailmaan toivon myös, että rahani riittäisivät nettiin ja kännykkään.
Salainen haaveeni on se, että
voisin tilata itselleni myös sanomalehden. Siihen minulla ei ole
ollut kyllä koskaan varaa, mutta minulla on ollut tapana lukea
naapureilta hakemiani vanhoja lehtiä ja tietysti mieheni tilaamaa
lehteä sen jälkeen, kun muutimme yhteen. Uudessa asuinpaikassani
sellainen vain ei välttämättä tule onnistumaan.
En edes
uneksi nykyajan mukavuuksin varustetusta asunnosta tai matkustelusta,
mutta toivon, että mieheni rahat riittäisivät siihen, että hän
voisi tulla aina joskus tapaamaan minua. Lisäksi toivon, että
eläkkeestäni jäisi sen verran yli, että voisin matkustaa pari kertaa
vuodessa tapaamaan muita omaisiani ja ystäviäni.
..jatkuu
Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on
koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta,
joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat
ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa
kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution
vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen
organisaatiolle.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
DocPointissa nähdään, Tonislav Hristovin LOVE & ENGINEERING, joka kertoo insinöörien yrityksistä löytää elämänsä rakkaus tietee...
-
Tuhansia vuosia paastoaminen on ollut tunnettu hoitokeino. Lääkitään liikalihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta, ja lääkkeiden...
-
Kumpi rikastaa vuorovaikutusta luottamus vai epäily? Pekka Himasen mukaan globaalissa verkostoyhteiskunnassa erilaisten ihmisten yhteen sa...
-
Aspergerin oireyhtymä voi olla myös voimavara. 22.01. 2014 klo 20.00 Tukholmalainen kouluttaja Paula Tilli kertoo kokemuksistaan ja selv...
-
Charles Darwinin (1809-1882) serkku, Sir Francis Galton (1822-1911) keksi termin eugeniikka Englannissa v. 1883. Siinä oli kyse rodunjal...
-
Vuonna 1866 englantilainen lääkäri John Langdon Haydon Down (1828-1896) kuvasi ensimmäisenä mongoloidismin, joka tunnetaan nykyisin paremm...
-
Vuonna 1880 tuli Suomessa voimaan keisarillinen asetus, joka määräsi kunnat huolehtimaan köyhien ja kroonisesti mielisairaiden hoidosta pe...
-
Uudessa luokassa useimmat oppilaat oppivat kenenkään kertomatta milloin tunneilla voi kuiskata ja milloin pitää olla aivan hiljaa; kuka opet...
-
Valtiotieteen tohtori Jukka Tontti on tutkinut masennusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Hänen mukaansa masennus ilmenee erilaisissa kulttuurei...
-
Vaikka autistiset naiset käyvät työssä, ovat parisuhteessa ja hoitavat lapsiaan, ilman asianmukaista diagnoosia ja tukea he joutuvat kamppa...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste autismi epidemia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste autismi epidemia. Näytä kaikki tekstit
tiistai 20. lokakuuta 2015
tiistai 2. kesäkuuta 2015
Lisää bakteereita leipään?
Puuttuuko keliakiapotilaiden suolistosta jokin bakteeri? Vai voisiko kyseessä olla bakteeripuutos leipien tuotannossa?
Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä gluteeni tulehduttaa ohutsuolen ja surkastuttaa siitä ravinnon imeytymisessä tarvittavia värekarvoja. Jos ruoka pidetään gluteenittomana, suolen vaurio voi korjautua.
Gluteeni hajoaa hyvin huonosti; tiettävästi ainoita entsyymejä, jotka pystyvät sitä pilkkomaan, ovat bakteerien tuottamat prolylendopeptidaasit.
Esimerkiksi useat maitohappobakteerit pilkkovat viljojen gluteenia ja voisivat tehdä niin leivässäkin, jos olisivat läsnä. Nykyään leipää kuitenkin valmistetaan hiivalla ja taikinaan vieläpä lisätään gluteenia, koska se antaa rakennetta ryhdistävää sitkoa. Italialaiset tutkijat ovat osoittaneet, että jos vehnäleipä hapatetaan maitohappobakteereilla, gluteeni pilkkoutuu kokonaan ja leivästä tulee keliakiapotilaille sopivaa.
Olisiko aika palata leivänteossa maitohappobakteereita sisältävän juuren käyttöön hiivan sijasta?
Leipomoteollisuudelle tarjoutuu tässä oiva mahdollisuus terveysvaikutteisten haitek-leipien kehittämiseen.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä gluteeni tulehduttaa ohutsuolen ja surkastuttaa siitä ravinnon imeytymisessä tarvittavia värekarvoja. Jos ruoka pidetään gluteenittomana, suolen vaurio voi korjautua.
Gluteeni hajoaa hyvin huonosti; tiettävästi ainoita entsyymejä, jotka pystyvät sitä pilkkomaan, ovat bakteerien tuottamat prolylendopeptidaasit.
Esimerkiksi useat maitohappobakteerit pilkkovat viljojen gluteenia ja voisivat tehdä niin leivässäkin, jos olisivat läsnä. Nykyään leipää kuitenkin valmistetaan hiivalla ja taikinaan vieläpä lisätään gluteenia, koska se antaa rakennetta ryhdistävää sitkoa. Italialaiset tutkijat ovat osoittaneet, että jos vehnäleipä hapatetaan maitohappobakteereilla, gluteeni pilkkoutuu kokonaan ja leivästä tulee keliakiapotilaille sopivaa.
Olisiko aika palata leivänteossa maitohappobakteereita sisältävän juuren käyttöön hiivan sijasta?
Leipomoteollisuudelle tarjoutuu tässä oiva mahdollisuus terveysvaikutteisten haitek-leipien kehittämiseen.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
maanantai 1. kesäkuuta 2015
Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla
Lähes kaikki elimistömme serotoniinista valmistetaan suolistossa. Serotiinilla on vaikutus mielenterveyteen ja autistisiin oireisiin. Myös immuunipuolustuksemme sijaitsee suurimmilta osin suolistossa.
Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla lapsen ensimmäisinä vuosina. Olennaisia tekijöitä tässä ovat alatiesynnytys, jolloin lapsi saa äitinsä emättimestä ensimmäisen suojaavan maitohappobakteeripeitteen iholleen, sekä imetys, joka vahvistaa lapsen suolistoflooraa.
Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen immuunipuolustusta kehittävät bakteerit, joita lapsi saa kaikesta mitä suuhunsa laittaa. Liian steriilissä ympäristössä elävien länsimaisten ihmisten suolistofloora ei ole iskukunnossa. Valmisruoka on steriiliä eikä anna bakteeritäydennystä siten kuin kotiruoka. Mikrossa sitten tapetaan loputkin.
Mikrobit osallistuvat ruoan sulamattomien ainesosien pilkkomiseen, valmistavat meille vitamiineja ja muita ravinteita ja hävittävät myrkkyjä. Antibioottien käyttö kehittää vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja antibiootit tappavat hyödyllisenkin suolistoflooran. Rasvaton ruokavalio lisää elimistön omaa rasvantuottoa, joka kasvattaa rasvakerrosta ja kolesterolia sisäelimistömme ympärille. Nykyinen elintapa aiheuttaa allergioita. Kaikkia loisia ei tarvitse tappaa, sillä niistyä voi olla hyötyä meille.
Varsinkaan ne ihmiset, joiden maksan toiminnassa on ongelmia, eivät pysty enää kovin hyvin neutraloimaan huonojen bakteerien haitallisia aineita ja tuntevat sen joskus myös nahoissaan. Bakteerimyrkyillä on erilaisia vaikutuksia väsymyksestä vapinaan ja koomaan asti.
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus, Otava, Keuruu
Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla lapsen ensimmäisinä vuosina. Olennaisia tekijöitä tässä ovat alatiesynnytys, jolloin lapsi saa äitinsä emättimestä ensimmäisen suojaavan maitohappobakteeripeitteen iholleen, sekä imetys, joka vahvistaa lapsen suolistoflooraa.
Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen immuunipuolustusta kehittävät bakteerit, joita lapsi saa kaikesta mitä suuhunsa laittaa. Liian steriilissä ympäristössä elävien länsimaisten ihmisten suolistofloora ei ole iskukunnossa. Valmisruoka on steriiliä eikä anna bakteeritäydennystä siten kuin kotiruoka. Mikrossa sitten tapetaan loputkin.
Mikrobit osallistuvat ruoan sulamattomien ainesosien pilkkomiseen, valmistavat meille vitamiineja ja muita ravinteita ja hävittävät myrkkyjä. Antibioottien käyttö kehittää vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja antibiootit tappavat hyödyllisenkin suolistoflooran. Rasvaton ruokavalio lisää elimistön omaa rasvantuottoa, joka kasvattaa rasvakerrosta ja kolesterolia sisäelimistömme ympärille. Nykyinen elintapa aiheuttaa allergioita. Kaikkia loisia ei tarvitse tappaa, sillä niistyä voi olla hyötyä meille.
Varsinkaan ne ihmiset, joiden maksan toiminnassa on ongelmia, eivät pysty enää kovin hyvin neutraloimaan huonojen bakteerien haitallisia aineita ja tuntevat sen joskus myös nahoissaan. Bakteerimyrkyillä on erilaisia vaikutuksia väsymyksestä vapinaan ja koomaan asti.
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus, Otava, Keuruu
tiistai 26. toukokuuta 2015
Elääkö suolistossamme toinen minä?
Arviolta
jopa 90 prosenttia koko suoliston mikrobiomista koostuu
Bacteroides-suvun bakteereista. Tutkijat selvittivät 2010-luvun alussa
tarkasti, kuinka paljon ihmisen suolistossa on bakteereja.
Löytö häkellytti. Suolistossa elää 10–100 biljoonaa bakteeria. Määrä on yli 10 kertaa suurempi kuin omien solujemme määrä.
Ne painavatkin yhdessä toista kiloa. Lisäksi tuhansissa bakteerien lajeissa on arviolta 10 miljoonaa geeniä – omien solujemme perimässä vain noin 23 000.
Suoliston elimiä ohjailee myös oma hermosto, noin 500 miljoonaa hermosolua. Jotkut tutkijat ovatkin päätelleet rohkeasti, että vatsassamme elää omillaan "toinen minä".
"Bakteerien ja hermosolujen määrät pistävät kysymään, kuka on oikeastaan isäntä tässä kehossa, jota minäksi kutsutaan", pohtii Nada Gligorov Icahnin lääketieteellisestä korkeakoulusta New Yorkissa. Hermosto ja bakteerit herättävät siis jopa filosofisia kysymyksiä.
HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää
Duodecim katsausartikkeli Bakteerilääkkeet ja suoli (PDF)
Lisää aiheesta:
1 Bakteerilääkkeet ja suoli (23 / 2012)
2 Rokotuksista on hyötyä - mutta mitkä ovat haitat? (1 / 2002)
3 Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset (10 / 2001)
4 Tahrimista aiheuttava lasten krooninen ummetus (8 / 1963)
Löytö häkellytti. Suolistossa elää 10–100 biljoonaa bakteeria. Määrä on yli 10 kertaa suurempi kuin omien solujemme määrä.
Ne painavatkin yhdessä toista kiloa. Lisäksi tuhansissa bakteerien lajeissa on arviolta 10 miljoonaa geeniä – omien solujemme perimässä vain noin 23 000.
Suoliston elimiä ohjailee myös oma hermosto, noin 500 miljoonaa hermosolua. Jotkut tutkijat ovatkin päätelleet rohkeasti, että vatsassamme elää omillaan "toinen minä".
"Bakteerien ja hermosolujen määrät pistävät kysymään, kuka on oikeastaan isäntä tässä kehossa, jota minäksi kutsutaan", pohtii Nada Gligorov Icahnin lääketieteellisestä korkeakoulusta New Yorkissa. Hermosto ja bakteerit herättävät siis jopa filosofisia kysymyksiä.
HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää
Duodecim katsausartikkeli Bakteerilääkkeet ja suoli (PDF)
Lisää aiheesta:
1 Bakteerilääkkeet ja suoli (23 / 2012)
2 Rokotuksista on hyötyä - mutta mitkä ovat haitat? (1 / 2002)
3 Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset (10 / 2001)
4 Tahrimista aiheuttava lasten krooninen ummetus (8 / 1963)
maanantai 25. toukokuuta 2015
Teltassa teini-ikäiseksi
David eli teltassa
toistakymmentä vuotta. Koska sopivaa luovuttajaa ei sinä aikana
löytynyt, pojan vanhemmat antoivat vuonna 1984 luvan tehdä siirron
Katherinelta yhteensopimattomuusongelsuolistmasta huolimatta. Luuydin
siirrettiin infuusiona teltassa olevan Davidin suoneen.
Parin kuukauden ajan toivottiin, että hän olisi parantunut ja ollut valmis jättämään kuplan.
David kuitenkin sairastui ensimmäistä kertaa elämässään ripuliin, kuumeeseen ja suoliston verenvuotoon. Hänet jouduttiin ottamaan kuplasta ulos hoitotoimia varten. Kahden viikon kuluttua hän kuoli oireet tuottaneeseen Burkittin lymfoomaan, jonka aiheuttaja Epstein-Barrin virus oli päässyt elimistöön luuydinsiirteen mukana.
David Vetterin tarina osoittaa, että ihminen pystyy kyllä elämään ja kasvamaan ilman mikrobeja mutta vain, jolleivät mikrobit pääse jossain vaiheessa yllättämään.
Steriiliydestä meillä jokaisella on kokemusta kohdussaoloajaltamme, mutta useimmilla syntymän jälkeinen mikrobialtistus on nopeasti kouluttanut immuunijärjestelmän pitämään bakteerit ja virukset siellä, minne ne kuuluvat.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
Parin kuukauden ajan toivottiin, että hän olisi parantunut ja ollut valmis jättämään kuplan.
David kuitenkin sairastui ensimmäistä kertaa elämässään ripuliin, kuumeeseen ja suoliston verenvuotoon. Hänet jouduttiin ottamaan kuplasta ulos hoitotoimia varten. Kahden viikon kuluttua hän kuoli oireet tuottaneeseen Burkittin lymfoomaan, jonka aiheuttaja Epstein-Barrin virus oli päässyt elimistöön luuydinsiirteen mukana.
David Vetterin tarina osoittaa, että ihminen pystyy kyllä elämään ja kasvamaan ilman mikrobeja mutta vain, jolleivät mikrobit pääse jossain vaiheessa yllättämään.
Steriiliydestä meillä jokaisella on kokemusta kohdussaoloajaltamme, mutta useimmilla syntymän jälkeinen mikrobialtistus on nopeasti kouluttanut immuunijärjestelmän pitämään bakteerit ja virukset siellä, minne ne kuuluvat.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
sunnuntai 24. toukokuuta 2015
Mikrobiton voi elää vain kuplassa
Steriilinäkin pystyy elämään, mutta ei helposti.
Texasilaiset vanhemmat saivat terveen tyttären jälkeen pojan, joka kuoli seitsemän kuukauden iässä vaikeaan yhdistyneeseen immuunipuutokseen. Elimistön puolustussolujen ja vasta-aineiden toiminta oli geenivirheiden takia vakavasti häiriintynyt.
Lääkärit varoittivat, että 50 prosentin todennäköisyydellä myös heidän seuraavalla lapsellaan olisi sama sairaus. Jottei poika kuolisi, he valmistautuivat eristämään vastasyntyneen ja antamaan hänelle jonkin ajan kuluttua luuydinsiirron. Siitä hän saisi terveen immuunijärjestelmän ja voisi päästä normaaliin maailmaan.
Poika syntyi 1971. Hänet siirrettiin suoraan äidin kohdusta kymmenessä sekunnissa steriiliin muovitelttaan. Toimenpide osoittautui tarpeelliseksi, sillä myös hänellä oli samat geenivirheet kuin hänen menehtyneellä isoveljellään.
David kastettiin teltan sisällä steriloidulla kastevedellä. Kaikki kuplaan annetut ruoat, vaatteet ja tavarat steriloitiin, niin ettei niissä ollut eläviä mikrobeja.
Lääkärit olivat toivoneet, että Davidille olisi voitu antaa luuydinsiirto hänen sisareltaan, mutta tämän kudostyyppi osoittautui vääräksi. Siispä lapsi jäi asumaan kuplaansa odottamaan sopivaa luovuttajaa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
Texasilaiset vanhemmat saivat terveen tyttären jälkeen pojan, joka kuoli seitsemän kuukauden iässä vaikeaan yhdistyneeseen immuunipuutokseen. Elimistön puolustussolujen ja vasta-aineiden toiminta oli geenivirheiden takia vakavasti häiriintynyt.
Lääkärit varoittivat, että 50 prosentin todennäköisyydellä myös heidän seuraavalla lapsellaan olisi sama sairaus. Jottei poika kuolisi, he valmistautuivat eristämään vastasyntyneen ja antamaan hänelle jonkin ajan kuluttua luuydinsiirron. Siitä hän saisi terveen immuunijärjestelmän ja voisi päästä normaaliin maailmaan.
Poika syntyi 1971. Hänet siirrettiin suoraan äidin kohdusta kymmenessä sekunnissa steriiliin muovitelttaan. Toimenpide osoittautui tarpeelliseksi, sillä myös hänellä oli samat geenivirheet kuin hänen menehtyneellä isoveljellään.
David kastettiin teltan sisällä steriloidulla kastevedellä. Kaikki kuplaan annetut ruoat, vaatteet ja tavarat steriloitiin, niin ettei niissä ollut eläviä mikrobeja.
Lääkärit olivat toivoneet, että Davidille olisi voitu antaa luuydinsiirto hänen sisareltaan, mutta tämän kudostyyppi osoittautui vääräksi. Siispä lapsi jäi asumaan kuplaansa odottamaan sopivaa luovuttajaa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
lauantai 23. toukokuuta 2015
Miten tapahtuu ulosteensiirto?
Ulosteensiirron periaate on yksinkertainen.
Ensin potilaan Clostridium difficile -infektio hoidetaan oireettomaksi antibiootilla, ja sen jälkeen paksusuolen alkupäähän annetaan tähystimen kautta desilitran verran uloste-vesiseosta. Siirrettävä uloste saadaan samassa taloudessa asuvalta ihmiseltä tai lähisukulaiselta. Ennen siirtoa testataan, ettei ulosteessa ole tauteja aiheuttavia bakteereita tai viruksia.
Ulosteensiirron tehosta ei ole vertailevia tutkimuksia, mutta tapausselostusten mukaan teho on ollut hämmästyttävän hyvä. Yli 90 prosenttia Clostridium difficile -potilaista on parantunut. Antibiooteilla tiedetään saatavan paranemaan vain runsaat 50 prosenttia.
Tiettävästi Suomen ensimmäinen ulosteensiirto tehtiin Mikkelin keskussairaalassa ylilääkäri Niilo Härkösen aloitteesta. Nyttemmin useat sairaalat ovat ottaneet ulosteensiirron vaikeiden, toistuvien Clostridium difficile -infektioiden hoitovaihtoehdoksi.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
Ensin potilaan Clostridium difficile -infektio hoidetaan oireettomaksi antibiootilla, ja sen jälkeen paksusuolen alkupäähän annetaan tähystimen kautta desilitran verran uloste-vesiseosta. Siirrettävä uloste saadaan samassa taloudessa asuvalta ihmiseltä tai lähisukulaiselta. Ennen siirtoa testataan, ettei ulosteessa ole tauteja aiheuttavia bakteereita tai viruksia.
Ulosteensiirron tehosta ei ole vertailevia tutkimuksia, mutta tapausselostusten mukaan teho on ollut hämmästyttävän hyvä. Yli 90 prosenttia Clostridium difficile -potilaista on parantunut. Antibiooteilla tiedetään saatavan paranemaan vain runsaat 50 prosenttia.
Tiettävästi Suomen ensimmäinen ulosteensiirto tehtiin Mikkelin keskussairaalassa ylilääkäri Niilo Härkösen aloitteesta. Nyttemmin useat sairaalat ovat ottaneet ulosteensiirron vaikeiden, toistuvien Clostridium difficile -infektioiden hoitovaihtoehdoksi.
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
torstai 21. toukokuuta 2015
Probiootteja hoitoon ja terveyteen
Aikuisella
ihmisellä on suolistossaan 100 000 miljardia (10 potenssiin 14)
mikrobisolua eli kymmenisen kertaa enemmän kuin koko kehossa on omia
soluja.
Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on mikrobisoluja 100-1 000 miljardia (10 potenssiin 11-10 potenssiin 12). Lajeista valtaosaa ei vielä tunneta. Esimerkiksi happea karttavia on vaikea tutkia viljelemällä.
Yhtä hyödyllisten bakteerien ryhmää, probiootteja, on tutkittu paljon. On ilmeistä, että niillä on runsaasti myönteisiä vaikutuksia. Vakuuttavimmat tutkimukset on tehty maitohappobakteereilla lasten allergian, hengitystieinfektioiden ja antibioottiripulin ehkäisyssä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten muut ihmiset hyötyvät probiooteista tai esimerkiksi millaisia probiootteja terveen ihmisen kannattaisi syödä ja miten usein.
Antibiootit tappavat tautibakteerien lisäksi elimistön hyödyllistä bakteeristoa. Monessa tapauksessa tauti paranisi ilman antibioottiakin. Suomessakin voisi toimia hyvin Hollannin käytäntö, että lääkäri lievissä tapauksissa arvioi hoidontarpeen uudestaan päivää tai paria ensi käynnin jälkeen, ennen kuin kirjoittaa antibioottireseptin.
Ehkä tulevaisuudessa - kunhan ihmisen bakteeristo on opittu tuntemaan kunnolla - antibioottihoidon nujertama hyödyllinen bakteeristo uusitaan rutiininomaisesti. Ympit saataisiin esimerkiksi tabletteina suolistoon ja suihkeina muille limakalvoille.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on mikrobisoluja 100-1 000 miljardia (10 potenssiin 11-10 potenssiin 12). Lajeista valtaosaa ei vielä tunneta. Esimerkiksi happea karttavia on vaikea tutkia viljelemällä.
Yhtä hyödyllisten bakteerien ryhmää, probiootteja, on tutkittu paljon. On ilmeistä, että niillä on runsaasti myönteisiä vaikutuksia. Vakuuttavimmat tutkimukset on tehty maitohappobakteereilla lasten allergian, hengitystieinfektioiden ja antibioottiripulin ehkäisyssä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten muut ihmiset hyötyvät probiooteista tai esimerkiksi millaisia probiootteja terveen ihmisen kannattaisi syödä ja miten usein.
Antibiootit tappavat tautibakteerien lisäksi elimistön hyödyllistä bakteeristoa. Monessa tapauksessa tauti paranisi ilman antibioottiakin. Suomessakin voisi toimia hyvin Hollannin käytäntö, että lääkäri lievissä tapauksissa arvioi hoidontarpeen uudestaan päivää tai paria ensi käynnin jälkeen, ennen kuin kirjoittaa antibioottireseptin.
Ehkä tulevaisuudessa - kunhan ihmisen bakteeristo on opittu tuntemaan kunnolla - antibioottihoidon nujertama hyödyllinen bakteeristo uusitaan rutiininomaisesti. Ympit saataisiin esimerkiksi tabletteina suolistoon ja suihkeina muille limakalvoille.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu
keskiviikko 20. toukokuuta 2015
Bakteerihoidot yleistyvät
Suoliston
bakteeristo on määrässään ja monipuolisuudessaan massiivinen ja tuottaa
satoja erilaisia biologisesti aktiivisia aineita. Lukuisat tekijät siis
vaikuttavat siihen, kuinka tärkeä jokin tietty bakteeri on terveydelle.
Tulevaisuudessa bakteeristomme puutteita korjattaneen räätälöidyillä bakteerihoidoilla. Jotta tämä olisi mahdollista, meidän pitää kuitenkin perehtyä nykyistä syvällisemmin normaalin bakteeriston koostumukseen ja toimintaan.
Elämmekin nyt vähintään yhtä mielenkiintoista aikaa kuin 1800-luvun lopulla, kun bakteerit keksittiin, tai 1940-luvulla, kun antibiootit otettiin käyttöön. On helppo ennustaa, että 2010-luvusta tulee mikrobiologian vuosikymmen.
Pentti Huovinen on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori. Hän sai viime vuonna Euroopan kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen myöntämän arvostetun Award of Excellence -palkinnon sekä lastenkirjasta Heippa - Täällä bakteeri! tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Tulevaisuudessa bakteeristomme puutteita korjattaneen räätälöidyillä bakteerihoidoilla. Jotta tämä olisi mahdollista, meidän pitää kuitenkin perehtyä nykyistä syvällisemmin normaalin bakteeriston koostumukseen ja toimintaan.
Elämmekin nyt vähintään yhtä mielenkiintoista aikaa kuin 1800-luvun lopulla, kun bakteerit keksittiin, tai 1940-luvulla, kun antibiootit otettiin käyttöön. On helppo ennustaa, että 2010-luvusta tulee mikrobiologian vuosikymmen.
Pentti Huovinen on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori. Hän sai viime vuonna Euroopan kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen myöntämän arvostetun Award of Excellence -palkinnon sekä lastenkirjasta Heippa - Täällä bakteeri! tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
tiistai 19. toukokuuta 2015
Munuaiskivet ja tulehdus kuriin
Yksittäisten bakteerilajienkin hyödyistä tiedetään jo jotain. Esimerkiksi Oxalobacter formigenes
pilkkoo suolistossa oksalaattia ja niukentaa näin sen määrää
elimistössä ja virtsassa, mikä taas vähentää munuaiskivien syntyä.
Arvovaltaisella munuaistutkijoiden foorumilla on jopa ehdotettu tämän bakteerin antamista potilaille, joille toistuvasti muodostuu munuaiskiviä.
Ranskalaistutkijat ovat puolestaan havainneet, että suolistobakteeri Faecalibacterium prausnitzii rauhoittaa elimistön puolustusjärjestelmää. He arvelevat, että bakteerin puute lisää taipumusta tulehduksellisiin suolistosairauksiin, kuten Crohnin tautiin.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Arvovaltaisella munuaistutkijoiden foorumilla on jopa ehdotettu tämän bakteerin antamista potilaille, joille toistuvasti muodostuu munuaiskiviä.
Ranskalaistutkijat ovat puolestaan havainneet, että suolistobakteeri Faecalibacterium prausnitzii rauhoittaa elimistön puolustusjärjestelmää. He arvelevat, että bakteerin puute lisää taipumusta tulehduksellisiin suolistosairauksiin, kuten Crohnin tautiin.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
maanantai 18. toukokuuta 2015
Bakteeristo saattaa altistaa lihavuudelle
Ehkä osalla meistä
bakteeristo on muita epäterveellisempi jo alun alkaen. Vääränlainen
bakteeristo saattaa altistaa esimerkiksi lihavuudelle.
Lihavien bakteeristo on erilainen kuin laihojen. Tämä on havaittu ihmisilläkin, mutta tarkimmin asiaa on tutkittu eläimillä. Liha¬vien hiirten ulosteen siirtäminen laihojen suolistoon johti jälkimmäisten painon nousuun. Yksi tunnistettu ero on, että lihavissa hiirissä elää enemmän firmikuuttien pääjaksoon kuuluvia bakteereita kuin laihoissa.
Lihavuus on tulehdussairaus. Lihavilla on veressään tulehduksesta viestiviä aineita, ja hyvin lihavilla rasvakudoksen painosta jopa puolet on tulehdussoluja. Vielä ei tiedetä, mistä rasvakudoksen tulehdusreaktio johtuu, mutta bakteeriston mahdollista osuutta rasva-aineenvaihduntaan on alettu kartoittaa.
Bakteeristo esimerkiksi vaikuttaa maksan tiettyjen proteiinien toimintaan tavalla, joka saattaa altistaa tyypin 2 eli aikuisiän diabetekselle ja metaboliselle oireyhtymälle.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Lihavien bakteeristo on erilainen kuin laihojen. Tämä on havaittu ihmisilläkin, mutta tarkimmin asiaa on tutkittu eläimillä. Liha¬vien hiirten ulosteen siirtäminen laihojen suolistoon johti jälkimmäisten painon nousuun. Yksi tunnistettu ero on, että lihavissa hiirissä elää enemmän firmikuuttien pääjaksoon kuuluvia bakteereita kuin laihoissa.
Lihavuus on tulehdussairaus. Lihavilla on veressään tulehduksesta viestiviä aineita, ja hyvin lihavilla rasvakudoksen painosta jopa puolet on tulehdussoluja. Vielä ei tiedetä, mistä rasvakudoksen tulehdusreaktio johtuu, mutta bakteeriston mahdollista osuutta rasva-aineenvaihduntaan on alettu kartoittaa.
Bakteeristo esimerkiksi vaikuttaa maksan tiettyjen proteiinien toimintaan tavalla, joka saattaa altistaa tyypin 2 eli aikuisiän diabetekselle ja metaboliselle oireyhtymälle.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
sunnuntai 17. toukokuuta 2015
Allergisilla poikkeava bakteeristo
Myös taipumus allergiaan voi johtua oikeanlaisten bakteerien puutteesta ja mahdollisesti myös antibioottien runsaasta käytöstä.
Allergisten sairauksien lisääntymistä on selitetty sillä, että emme enää ole tekemisissä ympäristön bakteerien kanssa yhtä paljon kuin aiemmin. Keski-Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan maaseudun lapset ovat selvästi vähemmän taipuvaisia allergioihin kuin kaupunkilaiset. Maaseudulla kasvavat kohtaavat enemmän maaperän, kotieläinten ja kasvikunnan bakteereja.
Allergisten bakteeristo on erilainen kuin terveiden, ja ainakin joissakin tapauksissa tiettyjen bakteerien lisääminen on hyväksi. Suomalaiset tutkimukset osoittavat, että allergisissa perheissä äidille raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen annettavilla maitohappobakteereilla voidaan vähentää lapsen atooppista ihottumaa.
Ilmeisesti tarvitsemme normaalin, vahvan mikrobiston estämään elimistön puolustusjärjestelmän ylilyöntejä, joista allergioiden oireet johtuvat. Suoraa näyttöä tästä on ainakin eläinkokeista. Esimerkiksi jokunen vuosi sitten osoitettiin, että bakteeristoa heikentävä antibioottihoito herkistää hiiret homesienen aiheuttamalle hengitystieallergialle.
Toistaiseksi vielä odotellaan lisää tutkimuksia, jotka vahvistaisivat yhteyden antibioottien runsaan käytön ja allergian lisääntymisen välillä, mutta lasten allergioita tällainen yhteys selittäisi hyvin. Lapset ovat Suomessa antibioottien suurkuluttajia: he saavat vuosittain noin kolmanneksen yli kahdesta miljoonasta antibioottikuurista, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain kuudesosa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Allergisten sairauksien lisääntymistä on selitetty sillä, että emme enää ole tekemisissä ympäristön bakteerien kanssa yhtä paljon kuin aiemmin. Keski-Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan maaseudun lapset ovat selvästi vähemmän taipuvaisia allergioihin kuin kaupunkilaiset. Maaseudulla kasvavat kohtaavat enemmän maaperän, kotieläinten ja kasvikunnan bakteereja.
Allergisten bakteeristo on erilainen kuin terveiden, ja ainakin joissakin tapauksissa tiettyjen bakteerien lisääminen on hyväksi. Suomalaiset tutkimukset osoittavat, että allergisissa perheissä äidille raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen annettavilla maitohappobakteereilla voidaan vähentää lapsen atooppista ihottumaa.
Ilmeisesti tarvitsemme normaalin, vahvan mikrobiston estämään elimistön puolustusjärjestelmän ylilyöntejä, joista allergioiden oireet johtuvat. Suoraa näyttöä tästä on ainakin eläinkokeista. Esimerkiksi jokunen vuosi sitten osoitettiin, että bakteeristoa heikentävä antibioottihoito herkistää hiiret homesienen aiheuttamalle hengitystieallergialle.
Toistaiseksi vielä odotellaan lisää tutkimuksia, jotka vahvistaisivat yhteyden antibioottien runsaan käytön ja allergian lisääntymisen välillä, mutta lasten allergioita tällainen yhteys selittäisi hyvin. Lapset ovat Suomessa antibioottien suurkuluttajia: he saavat vuosittain noin kolmanneksen yli kahdesta miljoonasta antibioottikuurista, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain kuudesosa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
lauantai 16. toukokuuta 2015
Bakteereista terveellisiä aineita
Ihmisen
terveyttä voivat edistää muutkin suolistobakteerien tuotteet: erilaiset
biologisesti aktiiviset aineet, joita bakteerimme valmistavat runsain
määrin. Valtaosa aineista on toistaiseksi tuntemattomia, mutta jotain
sentään jo tiedetään.
Enterolignaanit, kuten enterolaktoni ja enterodioli, ovat suoliston bakteerien tuottamia lievästi hormonaalisia, terveyttä edistäviä yhdisteitä. Ne toimivat myös antioksidantteina ja vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan. Näistä kahdesta enterolaktonia pidetään merkittävämpänä.
Annamari Kilkkinen kollegoineen havaitsi joitakin vuosia sitten, että antibioottien käyttö, joka tappaa hyödylliset bakteerit siinä kuin haitallisetkin, vähentää elimistön enterolaktonin määrää jopa yli vuodeksi. Tämä tukee ajatusta, että elimistö saa enterolaktonin nimenomaan bakteereilta.
Jo kymmenisen vuotta sitten suomalainen tutkimusryhmä raportoi tiedelehti Lancetissa, että ne, joilla on vähän enterolaktonia veressään, saavat keskimääräistä useammin sydän- ja verisuonitauteja. Kaikki myöhemmin tehdyt tutkimukset eivät ole vahvistaneet tätä löydöstä, mutta joka tapauksessa se avasi mielenkiintoisen tutkimuskentän.
Ehkä enterolignaanit ainakin osaksi selittävät, miksi kokojyvätuotteiden, hedelmien ja vihannesten syöminen ehkäisee ennenaikaisia sydänkuolemia. Suoliston bakteerit nimittäin tekevät enterolignaaneja kasvisten sisältämistä lignaaneista.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Enterolignaanit, kuten enterolaktoni ja enterodioli, ovat suoliston bakteerien tuottamia lievästi hormonaalisia, terveyttä edistäviä yhdisteitä. Ne toimivat myös antioksidantteina ja vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan. Näistä kahdesta enterolaktonia pidetään merkittävämpänä.
Annamari Kilkkinen kollegoineen havaitsi joitakin vuosia sitten, että antibioottien käyttö, joka tappaa hyödylliset bakteerit siinä kuin haitallisetkin, vähentää elimistön enterolaktonin määrää jopa yli vuodeksi. Tämä tukee ajatusta, että elimistö saa enterolaktonin nimenomaan bakteereilta.
Jo kymmenisen vuotta sitten suomalainen tutkimusryhmä raportoi tiedelehti Lancetissa, että ne, joilla on vähän enterolaktonia veressään, saavat keskimääräistä useammin sydän- ja verisuonitauteja. Kaikki myöhemmin tehdyt tutkimukset eivät ole vahvistaneet tätä löydöstä, mutta joka tapauksessa se avasi mielenkiintoisen tutkimuskentän.
Ehkä enterolignaanit ainakin osaksi selittävät, miksi kokojyvätuotteiden, hedelmien ja vihannesten syöminen ehkäisee ennenaikaisia sydänkuolemia. Suoliston bakteerit nimittäin tekevät enterolignaaneja kasvisten sisältämistä lignaaneista.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
perjantai 15. toukokuuta 2015
Bakteerikato lisää syöpiäkin
Bakteeristomme
saattaa auttaa myös ehkäisemään syöpiä. Antibioottikuurit lisäävät
joidenkin syöpien riskiä 1,5-2-kertaiseksi. Lisäys ei siis ole kovin
suuri, mutta saattaa antibioottien laajan käytön huomioon ottaen olla
merkittäväkin.
Professori Paul Knekt Kansanterveyslaitoksesta havaitsi kollegoineen jo lähes kymmenen vuotta sitten, että kroonista virtsatieinfektiota sairastavien ja paljon antibiootteja käyttäneiden alle 50-vuotiaiden naisten rintasyöpäriski lisääntyi 1,7-kertaiseksi.
Amerikkalaiset tutkijat vahvistivat tämän havainnon omassa tutkimuksessaan. Antibiootteja yli 500 päivää saaneiden nuorten naisten rintasyöpäriskin todettiin olevan kaksinkertainen niihin verrattuna, jotka eivät olleet saaneet antibioottihoitoja.
Viime vuonna Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Annamari Kilkkinen työtovereineen raportoi Suomen syöpärekisterin ja Kansaneläkelaitoksen tilastojen perusteella, että antibioottien runsas käy
ttö lisää muun muassa eturauhas-, rinta- ja paksusuolisyövän riskiä keskimäärin 1,5-kertaiseksi.
Mitä syövältä suojaavaa tekijää antibiootit sitten häiritsevät? Esimerkiksi paksusuolessa bakteerit muodostavat glykosyloituneita lyhytketjuisia rasvahappoja ihmisen solujen ravinnoksi. Niitä syntyy paksusuolen vähähappisissa oloissa, kun bakteerien entsyymit ovat irrottaneet suolistoon tulleista kasvisoluista glukoosia. Prosessissa tarvitaan siis toiminnaltaan terve suoliston bakteeristo ja ravinnosta riittävästi vihanneksia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Professori Paul Knekt Kansanterveyslaitoksesta havaitsi kollegoineen jo lähes kymmenen vuotta sitten, että kroonista virtsatieinfektiota sairastavien ja paljon antibiootteja käyttäneiden alle 50-vuotiaiden naisten rintasyöpäriski lisääntyi 1,7-kertaiseksi.
Amerikkalaiset tutkijat vahvistivat tämän havainnon omassa tutkimuksessaan. Antibiootteja yli 500 päivää saaneiden nuorten naisten rintasyöpäriskin todettiin olevan kaksinkertainen niihin verrattuna, jotka eivät olleet saaneet antibioottihoitoja.
Viime vuonna Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Annamari Kilkkinen työtovereineen raportoi Suomen syöpärekisterin ja Kansaneläkelaitoksen tilastojen perusteella, että antibioottien runsas käy
ttö lisää muun muassa eturauhas-, rinta- ja paksusuolisyövän riskiä keskimäärin 1,5-kertaiseksi.
Mitä syövältä suojaavaa tekijää antibiootit sitten häiritsevät? Esimerkiksi paksusuolessa bakteerit muodostavat glykosyloituneita lyhytketjuisia rasvahappoja ihmisen solujen ravinnoksi. Niitä syntyy paksusuolen vähähappisissa oloissa, kun bakteerien entsyymit ovat irrottaneet suolistoon tulleista kasvisoluista glukoosia. Prosessissa tarvitaan siis toiminnaltaan terve suoliston bakteeristo ja ravinnosta riittävästi vihanneksia.
torstai 14. toukokuuta 2015
Antibiootti romahduttaa bakteeritasapainon
Selvin näyttö mikrobikumppaniemme hyödyllisyydestä saadaan niissä tilanteissa, kun bakteeristo romahtaa antibioottien vaikutuksesta.
Bakteerien puutteen vaikutusta on päästy suoraan tutkimaan eläimillä, jotka on otettu emostaan keisarileikkauksella ja pidetty sen jälkeen mikrobittomissa oloissa. Hiiritutkimusten perusteella suoliston bakteeristo esimerkiksi hillitsee tyypin 1 diabeteksen eli nuoruusiän diabeteksen kehittymistä.
Ihmisen bakteeristo häiriintyy dramaattisimmin antibioottihoidon aikana. Massiivisia määriä bakteereja kuolee erityisesti suolistossa. Kuurin aikana siellä yleistyvät käytetylle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit, jotka voivat jäädä asukeiksi jopa vuosiksi. Kuurin jälkeen kilpajuoksuun elintilasta osallistuvat kaikki hengissä selvinneet omat ja lisäksi ympäristöstä saatavat bakteerit.
Esimerkiksi täpötäysissä päivähoitoryhmissä jopa puolet lapsista voi olla samanaikaisesti antibioottikuurilla. Tällöin tarjolla on runsaasti hengitysteiden ja suoliston bakteereita, jotka kestävät antibiootteja. Jotta voitaisiin vähentää lasten tautitaakkaa ja antibiootteja sietävien bakteerien leviämistä, päivähoitoryhmiä pitäisi pienentää.
Antibioottikuuri lisää tulevien bakteeri-infektioiden määrää. Nuorilla naisilla virtsatietulehdusten yleisyys kasvaa jopa viisinkertaiseksi 2-4 viikkoa sen jälkeen, kun antibioottihoito on loppunut. Infektiot johtunevat siitä, että taudinaiheuttajabakteerit valtaavat kuurin tyhjentämää elintilaa muita bakteereita nopeammin.
Myös lasten välikorvatulehdusten toistuminen voi johtua siitä, että nenänielun normaali bakteeristo köyhtyy antibioottihoidon aikana. Tämän ehkäisemiseksi on kokeiltu suihkuttaa antibioottikuurin jälkeen nenänieluun normaalibakteeristoon kuuluvia vaarattomia streptokokkeja. Suihkeiden todettiin estävän jopa puolet uusiutuvista välikorvatulehduksista.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Bakteerien puutteen vaikutusta on päästy suoraan tutkimaan eläimillä, jotka on otettu emostaan keisarileikkauksella ja pidetty sen jälkeen mikrobittomissa oloissa. Hiiritutkimusten perusteella suoliston bakteeristo esimerkiksi hillitsee tyypin 1 diabeteksen eli nuoruusiän diabeteksen kehittymistä.
Ihmisen bakteeristo häiriintyy dramaattisimmin antibioottihoidon aikana. Massiivisia määriä bakteereja kuolee erityisesti suolistossa. Kuurin aikana siellä yleistyvät käytetylle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit, jotka voivat jäädä asukeiksi jopa vuosiksi. Kuurin jälkeen kilpajuoksuun elintilasta osallistuvat kaikki hengissä selvinneet omat ja lisäksi ympäristöstä saatavat bakteerit.
Esimerkiksi täpötäysissä päivähoitoryhmissä jopa puolet lapsista voi olla samanaikaisesti antibioottikuurilla. Tällöin tarjolla on runsaasti hengitysteiden ja suoliston bakteereita, jotka kestävät antibiootteja. Jotta voitaisiin vähentää lasten tautitaakkaa ja antibiootteja sietävien bakteerien leviämistä, päivähoitoryhmiä pitäisi pienentää.
Antibioottikuuri lisää tulevien bakteeri-infektioiden määrää. Nuorilla naisilla virtsatietulehdusten yleisyys kasvaa jopa viisinkertaiseksi 2-4 viikkoa sen jälkeen, kun antibioottihoito on loppunut. Infektiot johtunevat siitä, että taudinaiheuttajabakteerit valtaavat kuurin tyhjentämää elintilaa muita bakteereita nopeammin.
Myös lasten välikorvatulehdusten toistuminen voi johtua siitä, että nenänielun normaali bakteeristo köyhtyy antibioottihoidon aikana. Tämän ehkäisemiseksi on kokeiltu suihkuttaa antibioottikuurin jälkeen nenänieluun normaalibakteeristoon kuuluvia vaarattomia streptokokkeja. Suihkeiden todettiin estävän jopa puolet uusiutuvista välikorvatulehduksista.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Bakteerilajisto muodostuu lapsuudessa
Ihmisen
mikrobisto alkaa muodostua heti syntymässä. Vielä kohdussa lapsi on
bakteeriton, mutta synnytyskanavassa hän saa elämänsä mikrobikylvyn. Ei
ole tavatonta, että äiti ulostaa synnytyksen aikana ja lapsi syntyy
ulosteen keskelle. Ympäristön eri lähteistä lapsen iholle, suuhun,
limakalvoille ja suolistoon asettuu vähitellen niihin sopiva
bakteeristo.
Kun lapsen ruokavalio vaihtuu, myös bakteeristo muuttuu. Vuoden iässä se alkaa jo muistuttaa aikuisen suoliston lajistoa. Lapsuudessa saatu bakteeriston runko näyttää pääosin säilyvän myöhempiin elinvuosiin.
Mitkä mikrobit asuttavat pintamme, riippuu paitsi vastaan tulevista mikrobilajeista myös ihmisestä itsestään.
Geenimme määräävät, millaisille lajeille sopivia kiinnittymispaikkoja limakalvoillamme on. Ruokamme säätelee bakteerien laji- ja määräsuhteita sekä aktiivisuutta. Tietyt suoliston seinämän solut säätelevät puolestaan suoliston reaktioita mikrobiston muutoksiin. Tämä osoittaa, ettei elimistö ole välinpitämätön sille, mitä mikrobistossa tapahtuu.
Aikuisen suoliston bakteeristo on varsin vakaa, jos ruokavalio vain pysyy samantyyppisenä. Muutosten jälkeen lajistolla on taipumus palautua entiselleen. Erään teorian mukaan umpisuolen tehtävänä on säilyttää limakerroksen alla normaalin bakteeriston varastoa. Jos suoliston asukkaisto harvenee vaikkapa ripulin takia, umpisuoli toimittaa uuden bakteeriston siemenet.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Kun lapsen ruokavalio vaihtuu, myös bakteeristo muuttuu. Vuoden iässä se alkaa jo muistuttaa aikuisen suoliston lajistoa. Lapsuudessa saatu bakteeriston runko näyttää pääosin säilyvän myöhempiin elinvuosiin.
Mitkä mikrobit asuttavat pintamme, riippuu paitsi vastaan tulevista mikrobilajeista myös ihmisestä itsestään.
Geenimme määräävät, millaisille lajeille sopivia kiinnittymispaikkoja limakalvoillamme on. Ruokamme säätelee bakteerien laji- ja määräsuhteita sekä aktiivisuutta. Tietyt suoliston seinämän solut säätelevät puolestaan suoliston reaktioita mikrobiston muutoksiin. Tämä osoittaa, ettei elimistö ole välinpitämätön sille, mitä mikrobistossa tapahtuu.
Aikuisen suoliston bakteeristo on varsin vakaa, jos ruokavalio vain pysyy samantyyppisenä. Muutosten jälkeen lajistolla on taipumus palautua entiselleen. Erään teorian mukaan umpisuolen tehtävänä on säilyttää limakerroksen alla normaalin bakteeriston varastoa. Jos suoliston asukkaisto harvenee vaikkapa ripulin takia, umpisuoli toimittaa uuden bakteeriston siemenet.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
tiistai 12. toukokuuta 2015
Bakteerien puute sairastuttaa
Meissä kuhisee hyödyllinen bakteeristo, joka ylläpitää terveyttä. Oman bakteeriston puutteet tai heikkeneminen voivat kuitenkin altistaa esimerkiksi välikorva- tai virtsatietulehduksille, lihavuudelle, munuais-kiville, allergioille ja syöville.
Mikrobistoa voi ajatella ihmiselimistön tuntemattomimpana elimenä. Ihminen on koko olemassaolonsa ajan elänyt mikrobien kanssa, ja varsinkin suolistomme on todellinen bakteerien koti. Kuitenkin vasta nyt mikrobistoamme on alettu kunnolla kartoittaa.
Vuosikymmeniä on keskitytty mikrobeihin taudinaiheuttajina ja nähty kärjistetysti sanoen vain kaksi hyötypuolta: oma mikrobisto kouluttaa elimistön puolustusjärjestelmää, ja paksusuolen bakteeristo valmistaa veren hyytymiseen tarvittavaa K-vitamiinia. Näkemys on ollut suppea. Vasta nyt alamme vähitellen hahmottaa mikrobiston laajan merkityksen terveyden ylläpitäjänä.
Samalla on ymmärretty, että hyödyllisen mikrobiston kato voi uhata terveyttämme. Pahimmin ihmisen normaalia bakteeristoa koet¬telee antibioottihoito. Se sekoittaa lajiston jopa vuosiksi.
Ote Tiede-lehdestä 7/2009
Aiheesta Duodecim-lehdessä:
1 Bakteerilääkkeet ja suoli (23 / 2012)
2 Pediatria (24 / 2008)
3 Virusyhdistelmärokotuksen ensimmäiset 25 vuotta (12 / 2008)
4 Pediatria (22 / 2004)
5 Rokotuksista on hyötyä - mutta mitkä ovat haitat? (1 / 2002)
6 Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset (10 / 2001)
7 Stereotaktisen psykokirurgisen hoidon arviointia (10 / 1984)
8 Uutta tietoa synnynnäisten luonteenerojen syistä (12 / 1972)
9 Psykoottisten ja rajatilapsykoottisten lasten hoito ja jälkitutkimus (17 / 1965)
10 Tahrimista aiheuttava lasten krooninen ummetus (8 / 1963)
Mikrobistoa voi ajatella ihmiselimistön tuntemattomimpana elimenä. Ihminen on koko olemassaolonsa ajan elänyt mikrobien kanssa, ja varsinkin suolistomme on todellinen bakteerien koti. Kuitenkin vasta nyt mikrobistoamme on alettu kunnolla kartoittaa.
Vuosikymmeniä on keskitytty mikrobeihin taudinaiheuttajina ja nähty kärjistetysti sanoen vain kaksi hyötypuolta: oma mikrobisto kouluttaa elimistön puolustusjärjestelmää, ja paksusuolen bakteeristo valmistaa veren hyytymiseen tarvittavaa K-vitamiinia. Näkemys on ollut suppea. Vasta nyt alamme vähitellen hahmottaa mikrobiston laajan merkityksen terveyden ylläpitäjänä.
Samalla on ymmärretty, että hyödyllisen mikrobiston kato voi uhata terveyttämme. Pahimmin ihmisen normaalia bakteeristoa koet¬telee antibioottihoito. Se sekoittaa lajiston jopa vuosiksi.
Ote Tiede-lehdestä 7/2009
Aiheesta Duodecim-lehdessä:
1 Bakteerilääkkeet ja suoli (23 / 2012)
2 Pediatria (24 / 2008)
3 Virusyhdistelmärokotuksen ensimmäiset 25 vuotta (12 / 2008)
4 Pediatria (22 / 2004)
5 Rokotuksista on hyötyä - mutta mitkä ovat haitat? (1 / 2002)
6 Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset (10 / 2001)
7 Stereotaktisen psykokirurgisen hoidon arviointia (10 / 1984)
8 Uutta tietoa synnynnäisten luonteenerojen syistä (12 / 1972)
9 Psykoottisten ja rajatilapsykoottisten lasten hoito ja jälkitutkimus (17 / 1965)
10 Tahrimista aiheuttava lasten krooninen ummetus (8 / 1963)
sunnuntai 10. toukokuuta 2015
Bakteerit siirtyy alatiesynnytyksessä
Oma mikrobiomi kehittyy lapseen heti syntymän jälkeen, ja kypsyy aikuisen mikrobiomia muistuttavaksi 2–3-vuotiaana.
Bakteerit tulevat alatiesynnytyksessä äidiltä ja loput ympäristöstä. Jos lapsi syntyy keisarileikkauksessa, suurempi osa tulee ympäristöstä.
Yhtä kaikki bakteerien koktaili voi ohjailla koko elämää.
Näyttää vahvasti siltä, että ihmisen vastustuskyky peilautuu varhaislapsuuden bakteerikantaan. Lapsen immuunipuolustus kouluttautuu. Se vaatii runsaita kontakteja bakteerien kanssa. Jos lapsi ei totu bakteereihin, se vaikuttaa koko loppuelämän ajan terveyteen.
Mikrobiomin monipuolisuus vähenee luonnostaan, kun ihminen ikääntyy. Ja se vaikuttaa selvästi vastustuskykyyn. Vanhus voi lopulta kuolla tavalliseen flunssaankin.
Ainakin 20 tavallisella sairaudella voi olla yhteys suoliston bakteereihin, sanoo mikrobiologi Anne Salonen bakteriologian ja immunologian osastolta Helsingin Yliopiston Haartman-instituutista.
HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää
Duodecim: Somalimaahanmuuttajilla runsaasti autismia Minneapolisissa (verkkoartikkeli)
Bakteerit tulevat alatiesynnytyksessä äidiltä ja loput ympäristöstä. Jos lapsi syntyy keisarileikkauksessa, suurempi osa tulee ympäristöstä.
Yhtä kaikki bakteerien koktaili voi ohjailla koko elämää.
Näyttää vahvasti siltä, että ihmisen vastustuskyky peilautuu varhaislapsuuden bakteerikantaan. Lapsen immuunipuolustus kouluttautuu. Se vaatii runsaita kontakteja bakteerien kanssa. Jos lapsi ei totu bakteereihin, se vaikuttaa koko loppuelämän ajan terveyteen.
Mikrobiomin monipuolisuus vähenee luonnostaan, kun ihminen ikääntyy. Ja se vaikuttaa selvästi vastustuskykyyn. Vanhus voi lopulta kuolla tavalliseen flunssaankin.
Ainakin 20 tavallisella sairaudella voi olla yhteys suoliston bakteereihin, sanoo mikrobiologi Anne Salonen bakteriologian ja immunologian osastolta Helsingin Yliopiston Haartman-instituutista.
HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää
Duodecim: Somalimaahanmuuttajilla runsaasti autismia Minneapolisissa (verkkoartikkeli)
lauantai 9. toukokuuta 2015
Hermosto alkaa vatsasta
Vatsan
hermosto on myös se alkuperäinen hermosto, joka ilmaantui ensimmäisiin
selkärankaisiin, ihmisen edeltäjiin. Hermoston alkeet syntyivät jo yli
500 miljoonaa vuotta sitten.
Tie vatsasta näyttää johtaneen aivojen syntyyn eikä päinvastoin.
Suolisto tarjoaakin ehkä ikkunan aivoihin, sanoi tiedeviikolla John Huss Akronin yliopistosta Ohiosta. Aivot ja vatsa esimerkiksi tuottavat samoja hormoneja, kuten dopamiinia ja serotoniinia. Aivoissa ne toimivat nautinnon ja hyvänolon tunteiden välittäjinä. Vatsassa niillä on erilaiset tehtävät, eivätkä tutkijat usko niiden kulkeutuvan sieltä aivoihin.
Suoliston hermosignaalit kuitenkin vaikuttavat mielialaan. Kiertäjähermoa käsittelemällä on mahdollista helpottaa masennusta.
Tunteet vaikuttavat vatsaan, mutta vatsa vaikuttaa myös tunteisiin.
Englannin kielessä on sanonta "gut feeling". Tämä "vatsan tunne", tai sanonta "perhosia vatsassa" ei ehkä kehittynyt puhekieleen ihan sattumalta.
HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää
1 Rokotuksista on hyötyä - mutta mitkä ovat haitat? (1 / 2002)
2 Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset (10 / 200 3Tahrimista aiheuttava lasten krooninen ummetus (8 / 1963)
4 Bakteerilääkkeet ja suoli (23 / 2012)
Tie vatsasta näyttää johtaneen aivojen syntyyn eikä päinvastoin.
Suolisto tarjoaakin ehkä ikkunan aivoihin, sanoi tiedeviikolla John Huss Akronin yliopistosta Ohiosta. Aivot ja vatsa esimerkiksi tuottavat samoja hormoneja, kuten dopamiinia ja serotoniinia. Aivoissa ne toimivat nautinnon ja hyvänolon tunteiden välittäjinä. Vatsassa niillä on erilaiset tehtävät, eivätkä tutkijat usko niiden kulkeutuvan sieltä aivoihin.
Suoliston hermosignaalit kuitenkin vaikuttavat mielialaan. Kiertäjähermoa käsittelemällä on mahdollista helpottaa masennusta.
Tunteet vaikuttavat vatsaan, mutta vatsa vaikuttaa myös tunteisiin.
Englannin kielessä on sanonta "gut feeling". Tämä "vatsan tunne", tai sanonta "perhosia vatsassa" ei ehkä kehittynyt puhekieleen ihan sattumalta.
HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää
| DUODECIM: | |
2 Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset (10 / 200 3Tahrimista aiheuttava lasten krooninen ummetus (8 / 1963)
4 Bakteerilääkkeet ja suoli (23 / 2012)
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
Bakteeriston terveysvaikutukset
Koe-eläintutkimusten ja muutamien ihmisaineistoissa tehtyjen tutkimusten perusteella
on ilmeistä, että bakteeristo vaikuttaa monien tautien syntyyn tai kulkuun. Tällaisia tauteja
ja tiloja ovat lihavuus, tyypin I diabetes, metabolinen oireyhtymä ja tyypin II diabetes, Crohnin tauti, haavainen koliitti, keliakia, munuaiskivitauti, suolistosyöpä, masennus, autismi, unettomuus ja MS-tauti.
Edelleenkään emme tiedä, miten näihin tauteihin tai niiden kehittymiseen voitaisiin bakteerien avulla vaikuttaa. Ravinnolla on merkitystä bakteeriston koostumuksen kannalta. Se mitä syömme, toimii myös bakteerien ravintona ja vaikuttaa niiden aineenvaihduntaan.
Laboratoriossa hyvinkin pienet määrät tiettyä sokeriyhdistettä tai ravinnetta saavat jotkut bakteerit lisääntymään iloisesti. Kun samat aineet otetaan pois, bakteerin kasvu estyy. Tarvitaan tutkimuksia, joissa verrataan ravinnon muutosten vaikutusta bakteeriston koostumukseen.
Eniten bakteeristoon vaikuttavat bakteerilääkkeet . Yhden viikon kuurin vaikutus suolen bakteeristoon on joissain tutkimuksissa näkynyt vielä kolmen vuoden kuluttua. Lääkityksen aiheuttama tyhjiö täyttyy ulkopuolelta tulevilla, mahdollisesti jopa haitallisilla bakteereilla. Yhden kuurin jälkeen ihminen saattaa kolonisoitua hyvin pienillä määrillä eitoivottuja bakteereita.
on ilmeistä, että bakteeristo vaikuttaa monien tautien syntyyn tai kulkuun. Tällaisia tauteja
ja tiloja ovat lihavuus, tyypin I diabetes, metabolinen oireyhtymä ja tyypin II diabetes, Crohnin tauti, haavainen koliitti, keliakia, munuaiskivitauti, suolistosyöpä, masennus, autismi, unettomuus ja MS-tauti.
Edelleenkään emme tiedä, miten näihin tauteihin tai niiden kehittymiseen voitaisiin bakteerien avulla vaikuttaa. Ravinnolla on merkitystä bakteeriston koostumuksen kannalta. Se mitä syömme, toimii myös bakteerien ravintona ja vaikuttaa niiden aineenvaihduntaan.
Laboratoriossa hyvinkin pienet määrät tiettyä sokeriyhdistettä tai ravinnetta saavat jotkut bakteerit lisääntymään iloisesti. Kun samat aineet otetaan pois, bakteerin kasvu estyy. Tarvitaan tutkimuksia, joissa verrataan ravinnon muutosten vaikutusta bakteeriston koostumukseen.
Eniten bakteeristoon vaikuttavat bakteerilääkkeet . Yhden viikon kuurin vaikutus suolen bakteeristoon on joissain tutkimuksissa näkynyt vielä kolmen vuoden kuluttua. Lääkityksen aiheuttama tyhjiö täyttyy ulkopuolelta tulevilla, mahdollisesti jopa haitallisilla bakteereilla. Yhden kuurin jälkeen ihminen saattaa kolonisoitua hyvin pienillä määrillä eitoivottuja bakteereita.
Lähde ja aiheesta lisää:
Duodecim katsausartikkeli Bakteerilääkkeet ja suoli (PDF)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
