– Claude, Yhdysvallat
Suomalainen kumppanini eli kaikkien lasteni äiti ja minä olimme asuneet 20 vuotta ulkomailla, kun hän päätti tuoda neljä lastamme tänne. Silloin uskoin, että he tulivat vain käymään. Myöhemmin hän päätti jäädä Suomeen eikä antanut minun pitää lapsiin yhteyttä. Sen takia asia meni oikeuteen kaappauksena Haagin sopimuksen mukaisesti.
Kesti lähes kaksi vuotta, ennen kuin tapaus päätyi Suomen korkeimpaan oikeuteen. Se päätti, että saan viedä lapset heti takaisin Yhdysvaltoihin. Koska lapset olivat olleet Suomessa melkein kaksi vuotta, minua kehotettiin antamaan heidän jäädä sinne, sillä he vaikuttivat kotiutuneen Suomeen. Jos heidän äitinsä valittaisi päätöksestä, siitä seuraisi jälleen pitkä taistelu oikeudessa. Sovimme, että saan käydä lasten luona ja he saavat käydä luonani Yhdysvalloissa.
Asuin Yhdysvalloissa ja kävin säännöllisesti lasten luona, mutta huhtikuussa 2013 kaksi pienintä lasta sijoitettiin sijaishuoltoon. Toinen sijoitettiin perheeseen ja toinen laitokseen. Heidät erotettiin toisistaan ja vanhemmistaan, ja välimatkaa oli noin 50 kilometriä.
Lastensuojelutyöntekijät päättivät, että sijaishuoltoon sijoittaminen oli lasten edun mukaista, koska lapsista vanhempi oli lintsannut koulusta. Nuorimmaisen kanssa ei ollut mitään vaikeuksia. Sosiaalityöntekijät kehottivat minua muuttamaan Suomeen. "Läsnäolosi auttaisi heitä suuresti toipumaan traumoistaan."
Siitä on nyt kolme vuotta, ja näen lapsia yhä harvemmin. Olisin luultavasti nähnyt heitä useammin, jos olisin jäänyt asumaan Yhdysvaltoihin ja käynyt tapaamassa heitä. Viranomaiset luultavasti pitävät lapsia niin kauan, kuin he vain lain mukaan pystyvät. Nyt näen lapsia vain kaksi kertaa kuussa, kumpaakin erikseen.
Lapsista vanhempi, joka oli Yhdysvalloissa huippulahjakkaiden lasten erikoisopetuksessa, ei nyt suostu käymään koulua. Molempia lapsia on kiusattu, ja itse asiassa sain selville, että paljon vanhempi lapsi hakkasi nuorimmaistani koulubussissa.
Laiminlyöntejä ja vahingoittamista on tapahtunut monta kertaa. Nuoret niin sanotut sosiaalityöntekijät hillitsivät vanhempaa lasta eli tytärtäni väkivaltaisesti, ja hänelle tuli mustelmia. Toiselle lapselle eli pojalleni tapahtui samankaltainen juttu, kun hän oli yhdeksänvuotias. Kun sijaisperheen vanhemmat erosivat, saimme tietää siitä vasta kuukausia myöhemmin. Minä tai lasten äiti emme ole koskaan vaarantaneet lapsia millään tavalla.
Käytössä näyttäisi olevan kaksi standardia. Toisen mukaisesti sijaisperheet ja yksityiset voittoa tavoittelevat tahot, joilla on toimeksiantosopimus valtion kanssa, eivät mitenkään voi syyllistyä mihinkään väärään.
Toisen standardin mukaan lapsen oikeiden vanhempien pieninkin todellinen tai kuvitteellinen virhe oikeuttaa lapsen sulkemisen laitokseen määrittämättömäksi ajaksi. Surullista kyllä, kaikesta paistaa se vanha ikävä tarina: kapitalismi ja korruptio. Yksityinen sektori tahkoaa tällä toiminnalla voittoa, ja rikostoverina on lastensuojelu, jonka pitäisi ajatella vain ja ainoastaan lapsen etua. Tämä on samanlainen systeemi kuin Yhdysvalloissa toimiva voittoa tavoitteleva järjestelmä, jossa lapsista saa käteistä.
http://yle.fi/uutiset/suomalainen_lastensuojelu_lasten_suojelemista_vai_voittoa_tavoittelevaa_liiketoimintaa/8754033
