Yli 45-vuotiaana lapsia siittävien miesten lapsilla on ruotsalaistutkijoiden mukaan autismi ja kouluvaikeudet yleisempiä kuin nuorempien isien jälkeläisillä. Tulokset perustuvat yli 2,6 miljoonan vuosina 1973–2001 syntyneen ruotsalaisen rekisteritietoihin.
Riskit havaittiin etenkin analyysissa, jossa saman perheen lapsia verrattiin keskenään. Lapsilla, jotka olivat syntyneet isänsä ollessa yli 45-vuotias, oli 13 kertaa enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä, 4 kertaa enemmän autismia ja 2 kertaa enemmän psykooseja kuin sisaruksilla, jotka olivat syntyneet isän ollessa 20–24-vuotias. Myös itsetuhoisuus, päihdeongelmat ja heikko koulumenestys olivat heillä yleisempiä.
Tulokset selittyvät todennäköisesti sperman geneettisillä mutaatioilla, jotka yleistyvät miehen ikääntyessä, mutta myös muut tekijät voivat vaikuttaa yhteyteen. Isän korkea ikä on liitetty aiemmin myös lapsen kromosomivirheisiin ja skitsofreniariskiin.
Duodecim / Jama Psychiatry 2014
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
DocPointissa nähdään, Tonislav Hristovin LOVE & ENGINEERING, joka kertoo insinöörien yrityksistä löytää elämänsä rakkaus tietee...
-
Tuhansia vuosia paastoaminen on ollut tunnettu hoitokeino. Lääkitään liikalihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta, ja lääkkeiden...
-
Kumpi rikastaa vuorovaikutusta luottamus vai epäily? Pekka Himasen mukaan globaalissa verkostoyhteiskunnassa erilaisten ihmisten yhteen sa...
-
Aspergerin oireyhtymä voi olla myös voimavara. 22.01. 2014 klo 20.00 Tukholmalainen kouluttaja Paula Tilli kertoo kokemuksistaan ja selv...
-
Charles Darwinin (1809-1882) serkku, Sir Francis Galton (1822-1911) keksi termin eugeniikka Englannissa v. 1883. Siinä oli kyse rodunjal...
-
Vuonna 1866 englantilainen lääkäri John Langdon Haydon Down (1828-1896) kuvasi ensimmäisenä mongoloidismin, joka tunnetaan nykyisin paremm...
-
Vuonna 1880 tuli Suomessa voimaan keisarillinen asetus, joka määräsi kunnat huolehtimaan köyhien ja kroonisesti mielisairaiden hoidosta pe...
-
Uudessa luokassa useimmat oppilaat oppivat kenenkään kertomatta milloin tunneilla voi kuiskata ja milloin pitää olla aivan hiljaa; kuka opet...
-
Valtiotieteen tohtori Jukka Tontti on tutkinut masennusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Hänen mukaansa masennus ilmenee erilaisissa kulttuurei...
-
Vaikka autistiset naiset käyvät työssä, ovat parisuhteessa ja hoitavat lapsiaan, ilman asianmukaista diagnoosia ja tukea he joutuvat kamppa...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elämisen oikeudesta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elämisen oikeudesta. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
lauantai 6. joulukuuta 2014
Suomi surmasi vammaisiaan
Pari vuotta sitten* kuoli syöpään Seinäjoella sairaalapappi Kyösti Lähteenmäki. Hän teki elämäntyönsä Törnävän mielisairaalassa ja halusi tulla haudatuksi sairaalan hautausmaahan. Marssin siunauksen jälkeen kappelista arkun perässä haudalle. Vierelläni kulkeva tuttava katseli pieniä matalia hautakiviä ja ihmetteli, miksi vainaja haudataan sankarihautaan. Lähteenmäiki oli jättäinyt testamentin: - Minun tulisi saattaa ihmisten tietoon suomalaisen vammaishistorian eräs musta lehti. Sen teksti on luettavissa noissa hautakivissä.
Saattoväki oli siirtymässä muistototilaisuuteen. Kehotin tuttavaa vilkaisemaan 'sankarihautojen' kivä. Jokaisessa oli satamäärin nimiä ja kuolinpäivä kesältä 1941. Hautaushetkellä kukaan ei ollut ehtinyt tai välittänyt kaivaa esiin syntymäaikoja. Suomella oli ja on suunnitelmat sotatilan varalta. Lähellä rintamaa 194l tarvittiin sairaalatiloja haavoittuneille sotilaille.
Tiedettiin, että hyökkäyssodassa kaatuneiden ja haavoittuneiden määrä on suuri. Suunnitelmiin kuului silloin, niin kuin kuuluu nytkin, että psykiatrisia sairaaloita otetaan rintamien tuntumasta sotilaskäyttöön. Mielisairaat ja vammaiset potilaat siirretään muualle. Törnävän psykiatrinen sairaala oli -41 lännessä eräs tällainen tila. Se toimi Itä-Suomen monen psykiatrisen sairaalan vastaanottokeskuksena.
Kauhistellen on kerrottu Hitlerin tuhoamisleireistä. Härkävaunut seisoivat samoihin aikoihin Seinäjoen ratapihalla. Niissä varrottiin siirtoa Törnävälle, jonka seinät jo entuudestaan pullistelivat junalasteista ihmisiä.
Rovasti Lähteenmäen hautajaisissa nyt jo 8O-vuotias Törnävän hoitaja muisteli syyskesää -41: - Tilaa piti saada, jotta ihmisten surkea ölina ratapihan härkävaunuissa ei kuuluisi. Tilan tekemiseen oli kunniallinen tie: - Ruoka-annoksia pienennettiin, eikä lopuksi annettu edes vettä, vanha hoitaja muistelee kyynelten läpi. Potilaat siaivat uuden paikan Törnävän hautausmaalla ja härkävaunujen siirrokkaat sairaalapaikan.
Näitä suomalaisen sota- ja sairaalahistorian arkistoja ei ole vielä tutkittu. Hautauksellaan Kyösti Lähteenmäki halusi pyytää tätä tutkimusta kristillisessä kulttuurikehyksessä elävän maan lähihistoriasta.
Ote kirjoituksesta
Suutarla A. Ihmiskäsitys ja vammaisuus kristillisessä traditiossa - Suomi surmasi vammaisiaan.
Törnävän joukkohaudat
Valokuvatorstai aiheena Kärsimys
Nälkä tappoi vammaisia sotavuosina
*)Julkaistu teoksessa Vammaisuuden varhaishistoria Suomessa : vammaiskysymys keskiajalta 1800-luvun lopun murrokseen : Elämisen oikeudesta kansalaiskeskustelun viriämiseen -seminaari Turussa 16.8.-17.8.1994 / toim. Tuula Vuolle, Petri Karonen ; lukija Matti Rasilainen
Saattoväki oli siirtymässä muistototilaisuuteen. Kehotin tuttavaa vilkaisemaan 'sankarihautojen' kivä. Jokaisessa oli satamäärin nimiä ja kuolinpäivä kesältä 1941. Hautaushetkellä kukaan ei ollut ehtinyt tai välittänyt kaivaa esiin syntymäaikoja. Suomella oli ja on suunnitelmat sotatilan varalta. Lähellä rintamaa 194l tarvittiin sairaalatiloja haavoittuneille sotilaille.
Tiedettiin, että hyökkäyssodassa kaatuneiden ja haavoittuneiden määrä on suuri. Suunnitelmiin kuului silloin, niin kuin kuuluu nytkin, että psykiatrisia sairaaloita otetaan rintamien tuntumasta sotilaskäyttöön. Mielisairaat ja vammaiset potilaat siirretään muualle. Törnävän psykiatrinen sairaala oli -41 lännessä eräs tällainen tila. Se toimi Itä-Suomen monen psykiatrisen sairaalan vastaanottokeskuksena.
Kauhistellen on kerrottu Hitlerin tuhoamisleireistä. Härkävaunut seisoivat samoihin aikoihin Seinäjoen ratapihalla. Niissä varrottiin siirtoa Törnävälle, jonka seinät jo entuudestaan pullistelivat junalasteista ihmisiä.
Rovasti Lähteenmäen hautajaisissa nyt jo 8O-vuotias Törnävän hoitaja muisteli syyskesää -41: - Tilaa piti saada, jotta ihmisten surkea ölina ratapihan härkävaunuissa ei kuuluisi. Tilan tekemiseen oli kunniallinen tie: - Ruoka-annoksia pienennettiin, eikä lopuksi annettu edes vettä, vanha hoitaja muistelee kyynelten läpi. Potilaat siaivat uuden paikan Törnävän hautausmaalla ja härkävaunujen siirrokkaat sairaalapaikan.
Näitä suomalaisen sota- ja sairaalahistorian arkistoja ei ole vielä tutkittu. Hautauksellaan Kyösti Lähteenmäki halusi pyytää tätä tutkimusta kristillisessä kulttuurikehyksessä elävän maan lähihistoriasta.
Ote kirjoituksesta
Suutarla A. Ihmiskäsitys ja vammaisuus kristillisessä traditiossa - Suomi surmasi vammaisiaan.
Törnävän joukkohaudat
Valokuvatorstai aiheena Kärsimys
Nälkä tappoi vammaisia sotavuosina
*)Julkaistu teoksessa Vammaisuuden varhaishistoria Suomessa : vammaiskysymys keskiajalta 1800-luvun lopun murrokseen : Elämisen oikeudesta kansalaiskeskustelun viriämiseen -seminaari Turussa 16.8.-17.8.1994 / toim. Tuula Vuolle, Petri Karonen ; lukija Matti Rasilainen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

