Kulttuurien vaikutus kognitioon

Taloustieteilijät ja psykologit ovat oivaltaneet, että heidän  pitäisi tutkia ihmismieltä riippumatta kulttuurista, jota aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole pidetty merkityksellisenä tekijänä kognitiotutkimuksissa.

Ihmisen aivot on geneettisesti verrattavissa ympäri maailmaa, joten ihmisen toiminnan, eli käyttäytymisen, havainnon, ja tietoisuuden pitäisi olla samalla universaali. Psykologisessa testauksessa koehenkilöksi pitäisi kelvata kuka tahansa kulttuuristaan riippumatta. 

Vuonna 2008 kuusi parasta tutkimusta psykologian lehdissä osoittaa, kuinka yleistä tämä käsitys on: yli 96 prosenttia psykologisista tutkimuksia 2003-2007 tehtiin länsimaissa. Näistä lähes 70 prosenttia oli Yhdysvalloissa tehtyjä. Toisin sanoen: 96 prosenttia koehenkilöistä tuli maista, jotka edustavat vain 12 prosenttia maailman väestöstä.

Kolmannen maailman kulttuureissa tehtävä tukimus yhteiskuntatieteissä kasvaa, kun on huomattu, että myös kulttuurilla on vaikutuksensa ihmisen toimintaan ja todettu, miten syvästi kulttuuri muovaa ihmisen kognitiota. Uusi tukimus tutkii nyt eri tapoja, joilla ihmiset Lännen ja Idän kulttuureissa kokevat maailmaa, ja ymmärtävät itseään suhteessa muihin. Miten esimerkiksi uskonnollinen vakaumus vaikuttaa ihmissuhteisiin ja käyttäytymiseen. Tarkopitus on haastaa perinteisiä oletuksia ihmisen kulttuureista riippumattomasta psykologisesta yhdenmukaisuudesta.

Lähde:

Ethan Waters 25 helmikuu 2013, Pacific Standard Magazine

http://www.psmag.com/books-and-culture/joe-henrich-weird-ultimatum-game-shaking-up-psychology-economics-53135

Kulttuurien aidot erot eivät merkitse rasismia

British Columbian yliopiston psykologian osastolla tehdään tutkimusta, joka kyseenaalaistaa perinteistä käsitystä ihmisen käyttäytymistä, kognitiosta ja kulttuurista.

Humanistinen koulutus tunnustaa ajatuksen kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Yhteiskunnallisessa tutkimuksessa pyritään sosiaaliseen ja kulttuuriseen moniarvoisuuteen ja välttämään etnosentrisyyttä. Mutta tämän jälkeen ei ole yhtenäistä periaatetta. 

Se että meidän tulee suhtautua myönteisesti ja tukea kaikkien väestönosia näyttää ilmeiseltä, mutta  se että eri etnisten ryhmien välillä on eroja, jotka lisäävät mausteensa myös tutkimustyöhön voi muuttua ongelmalliseksi. Tutkimustyössä pyritään stereotypioiden välttämiseen ja ottamaan huomioon oma kulttuurinen tausta ja vaikuttimet. Mitä nämä tutkijan ja tutkimuskohteen kulttuurisesti johdetut ominaisuudet voisi olla? Haasteena yhteiskuntatieteistä valmistuneille on eri kulttuurien moninaisuuden arvostaminen. Eroja ei tarvitse liioitella, sillä ihon alla kaikki on samanlaisia.

Miksi sukupolvemme yhteiskuntatieteilijät ovat kovin näköalattomia? Yhteiskuntatieteilijät  ovat tottuneet katumaan edeltäjiensä rasismia ja etnosentrismiä monin eri tavoin. Monet antropologit tuijottavat omaan napaan postmodernismin nimeen ja vannovat pois rationaalisuudesta ja tieteestä, jotka mustamaalataan kulttuuri-imperialismin aseina. On selvää, että ihmisten väliset todelliset tieteellisesti havaitut erot eivät merkitse rasismia.

Lähde:

Ethan Waters 25 helmikuu 2013, Pacific Standard Magazine

http://www.psmag.com/books-and-culture/joe-henrich-weird-ultimatum-game-shaking-up-psychology-economics-53135

Oikeudenmukaisuus ei ole kulttuureista riippumatonta

Ihmisen oikeudenmukaisuutta testaavan peli vietiin Amerikasta testattavaksi muihin kulttuureihin eri puolilla maailmaa. 

Tutkijat tekivät saman kokeen 14 etnisessä yhteisössä Tansaniasta Indonesiaan. Eroja pelaajien käytöksessä näkyi molemmilla pelaajilla. Missään tutkitkitussa yhteisössä ei löytynyt ihmisiä, jotka olisivat olleet täysin itsekkäitä (eli tarjosi vähiten, ja kieltäytyi jaosta), mutta keskimääräiset tarjoukset paikasta toiseen vaihtelivat suuresti.  

Yhteiskunnissa, joissa lahjan antamisella on tapana hakea liittolaisia ja hyväksyntää tai saada uskollisuutta, ensimmäinen pelaaja teki usein kohtuuttoman edullisen tarjouksen jopa yli 60 prosenttia, ja toinen pelaaja saattoi hylätä ne. Tällaista käyttäytymistä ei juuri koskaan havaittu Yhdysvalloissa.

Kun tutkimusta esiteltiin antropologian osastolla Brittiläisen Columbian yliopistossa Kanadassa se sai vihamielisen vastaanoton. Antropologiaa  yhteiskuntatieteissä kiinnostaa yleensä kulttuurierot. Nuoren tutkijan menetelmiä joissa käytettiin pelejä ja tilastoja testaukseen ja vertailuun kulttuurien välillä pidettiin arvostelijoiden mielestä kovina ja tutkimuskohteeseen vaikuttavina. "Professorit antropologian osastolla eivät hyväksyneet  menetelmiä. Sana ‘epäeettistä’ nousi esiin" . Se havainto, että oikeudenmukaisuus ei ole kulttuurista riippumatonta oli vaikea hyväksyä.

Lähde:

Ethan Waters 25 helmikuu 2013, Pacific Standard Magazine

http://www.psmag.com/books-and-culture/joe-henrich-weird-ultimatum-game-shaking-up-psychology-economics-53135

Onko olemassa universaalia ihmisluontoa?

Tutkijat havaitsivat, että Etelä-Amerikan viidakoissa elävän Machiguenga-kulttuurin parissa oikeudenmukaisuuden käsite oli kovin erilainen kuin keskimääräinen yhdysvaltalainen. 

Testausvälineenä käytetyssä pelissä ensimmäinen pelaaja tarjosi aina paljon vähemmän rahaa tuntemattomalle. Rahan vastaanottaja harvoin kieltäytyi edes pienimmästä mahdollisesta rahamäärästä. "Se vain tuntui paikallisista asukkaista niin naurettavalta, että voisit hylätä tarjouksen ilmaisesta rahasta", totesi tutkija. "Ihmiset vain eivät ymmärrä, miksi kukaan uhraa rahaa rangaistakseen sitä, jolla oli onnea saada pelata toista roolia pelissä."

Näiden odottamattomien tuloksien mahdolliset vaikutukset olivat pian ilmeisiä tutkijalle. Hän tiesi, että suuri määrä yhteiskuntatieteissä - erityisesti taloustieteen ja psykologian tieteellistä kirjallisuutta perusteltiin  “ultimatum game”-pelin havainnoilla, jotka oli tehty länsimaissa. 

Oli implisiittinen oletus, jonka mukaan pelissä osoitettu käyttäytyminen on yhteisiä kaikille ihmisille, siitä huolimatta että koehenkilöt olivat lähes aina länsimaista. Tutkija ymmärsi, että Machiguenga tulokset merkitsivät, että vastaavia eroja voitaisiin mitata myös muissa väestöryhmissä, jolloin oikeudenmukaisuuskäsitteen yleispätevyyden olisi riitauttaa.

Tutkija oli ajatellut hän olisi lisäämässä vain pientä haaraa vakiintuneen tiedon puuhun. Kävi ilmi, hän oli sahaamassa itse runkoa. Hän alkoi miettiä: Mitä muita totuuksia sisältyykään "ihmisluonto-käsitteeseen" yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, joita pitäisi tarkastella uudelleen, ennen kuin tehdään pitkälle vietyjä olettamuksia eri väestöryhmien käyttäytymistä?

Lähde:

Ethan Waters 25 helmikuu 2013, Pacific Standard Magazine

http://www.psmag.com/books-and-culture/joe-henrich-weird-ultimatum-game-shaking-up-psychology-economics-53135

Toisessa kulttuurissa testin tulokset poikkesivat täysin

Tutkijat käyttivät etelä-amerikkalisen Machiguenga-kansan parissa yhteiskuntatieteellistä testiä nimeltä Ultimatum game. Samaa kuin he olivat käyttäneet vastaavaissa tutkimuksissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Pelin säännöt ovat yksinkertaiset: jokaisessa pelissä on kaksi pelaajaa, jotka pysyvät toisilleen tuntemattomina. Ensimmäiselle pelaajalle annetaan tietty rahamäärä, esimerkiksi 100 dollaria ja kerrotaan, että tämän pitää tarjota vapaasti valitsemaansa summa parille. Toinen pelaaja voi hyväksyä tai hylätä jaon. 

Säännöissä on rajoitus: jos vastaanottaja kieltäytyy tarjouksesta, molemmat menettää kaikki rahat. Yhdysvalloissa tavallisesti tarjotaan toiselle puolet rahoista. Jos vastaanottajalle tarjotaan vähemmän - tämä tavallisesti kieltäytyy, halutessaan rangaista antajaa. Koe näyttää, että länsimaalaiset osoittavat taipumusta olla oikeudenmukaisia tuntemattomille - ja halua rangaista niitä, jotka eivät ole.

Machiguengan parissa sana levisi nopeasti, että nuori leveä-leukainen jenkki lahjoittaa rahaa. Panokset joita tutkija käytti pelissä  vastasi ulkomaalaisille tehdyn puunkorjuun tai öljy-yhtiön tekijän päivän palkkaa. Joten tutkijalla ei ollut ongelmia löytää vapaaehtoisia. Tutkijalla oli kuitenkin vaikeuksia selittää sääntöjä, koska peli vaikutti useimmille paikallisille asukkaille niin kovin oudolta.

Mutta kun testausasetelma saatiin valmiiksi tulokset olivat yllättäviä. Ne poikkesivat täysin aiemmin saaduista tuloksista.

Lähde:

Ethan Waters 25 helmikuu 2013, Pacific Standard Magazine

http://www.psmag.com/books-and-culture/joe-henrich-weird-ultimatum-game-shaking-up-psychology-economics-53135