Katsekontaktin määrä kertoo sosiaalista taidoista

Aikuisilla katsekontaktin määrän on havaittu olevan yhteydessä sosiaalisten taitojen tasoon: sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä korkeita pistemääriä saaneet koehenkilöt ottavat vuorovaikutustilanteessa enemmän katsekontaktia keskustelukumppaniinsa kuin matalia pistemääriä saaneet henkilöt. 

Tällaiset tulokset ovat yhteneväisiä myös kuvantamistutkimuksissa saatujen tulosten kanssa. Ylemmän temporaaliuurteen takimmaisen osan on useissa tutkimuksissa osoitettu osallistuvan keskeisellä tavalla katsesuunnan havaitsemiseen.

Kiinnostavaa on, että tämän alueen sekä rakennetta (valkean aineen volyymi) että toimintaa (aktivaatio toiminnallisessa magneettikuvauksessa) kuvaavien arvojen on näytetty olevan positiivisessa yhteydessä sosiokommunikatiivisten taitojen kanssa..

Katsekontaktin ottamisen ohella niin sanottu jaettu tarkkaavuus, tarkkaavuuden suuntaaminen samaan kohteeseen toisen ihmisen kanssa, on toinen keskeinen vauvaiässä kehittyvä toisen silmien ja katseen havaitsemiseen liittyvä taito.

Jaetun tarkkaavuuden kehityksen on osoitettu olevan keskeistä myös kielen kehitykselle. Katsekäyttäytymisen poikkeavuudet autismissa Katsekontaktin poikkeavuudet ja viivästynyt kehitys jaetussa tarkkaavuudessa ovat usein varhaisimpia merkkejä siitä, että pienen lapsen kehityspoikkeavuuksien taustalla voi olla autismi. 

Cherulnik PD, Neely WT, Flanagan M, Zachau M. Social skill and visual interaction. J Soc Psychol 1978;104:263–70.

Nummenmaa L, Calder AJ. Neural mechanisms of social attention. Trends Cogn Sci 2009;13:135–43.

von dem Hagen E, Nummenmaa L, Yu R, Engell A, Ewbank M, Calder A. Autism spectrum traits in the typical population predict structure and function in the posterior superior temporal sulcus. Cereb Cortex 2011;21:493–500.

Corkum V, Moore C. The origins of joint visual attention in infants. Dev Psychol 1998;34:28–38.

Brook R, Meltzoff AN. Infant gaze following and pointing predict accelerated vocabulary growth through two years of age: a longitudinal, growth curve modeling study. J Child Lang 2008;35:207– 20.

Lähde:

Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013

Seuraamuksellista kasvatusta

Kiroilu ja tupakointi on tyypillisiä tekoja, joilla nuoret koettelevat rajojaan. Keinot on kuitenkin vähissä, kun uskaltaa puuttua vaikka vaan tupakointiin http://areena.yle.fi/tv/1768956.

Kiitos opiskelevan nuoren, joka on nyt avannut silmämme! Todellakin tätä lepsuilua tapahtuu aivan silmiemme edessä. Mutta kuinka puuttua huonoon käytökseen, kun seuraamukset kohdistuu häneen, joka uskaltaa nostaa kissan pöydälle.

Tanskassa käytetään seuraamuksellista kasvatusmallia menestyksellisesti eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Se vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista. Suomessa sitä on kokeiltu eräissä työpajakouluissa, mutta toistaiseksi on se on kaatunut kasvatettavien oveluuteen eli ylimmille auktoriteeteille osoitettuihin valituskirjelmiin.

Lepsuilua vai seuraamuksia

Ahkerat ja motivoituneet opiskelijat eivät hyväksy tovereittensa huonoa käytöstä ja kuuluttavat henkilökuntaa lepsuilun sijasta puutumaan peliin. Ammatillisessa oppilaitoksessa tulisi toimia samoilla pelisäännöillä kuin työpaikoillakin. Poissaoloista ja huonosta käyttäytmisestä tulisi lepsuilun sijaan koitua myös seuraamuksia.

Kaikilta opiskelijoilta vaaditaan hyviä käytöstapoja, soitetaan jokaisen myöhässä olevan opiskelijan perään, pyritään estämään alkoholin käyttö ja tupakointi opintokäynneillä, puututaan oppilaitoksen pihassa tapahtuvaan tupakointiin, ilmoitetaan oppilashuololle opiskelijain vuorovaikutusongelmista ja huumeepäilyistä.

Mutta mitä tapahtuu? Ongelmakäyttäytymisestä kyllä kuullaan asianomaista. Mutta aina ei kuitenkaan hyvällä menestyksellä. Usein seuraamukset jää puheen tasolle. Joskus jopa roolit vaihtuu ja ongelmanuori nostaa syyttävän nyrkkinsä kasvattajille, jotka yrittävät pelastaa tämän.

Kiinassa kasvatettavista tehtiin tuomareita ja järjesttettin näytösoikeudenkäyntejä, joissa oli jo etukäteen päätetty siirtää tiukkapipoiset kasvattajat ulos opinahjosta. Perusteluna menettelyyn: "Opiskelijat ovat aina heikommassa asemassa". Mutta että tätä tapahtuu paljon lähempänä! Ken uskaltaa vaatia sääntöjen noudattamista, kun loppupeleissä seuraamukset kohdistuvatkin häneen, joka yrittää pelastaa nuoren turmiosta.

Rikastava vuorovaikutus

Kumpi rikastaa vuorovaikutusta luottamus vai epäily?

Pekka Himasen mukaan globaalissa verkostoyhteiskunnassa erilaisten ihmisten yhteen saattaminen synnyttää rikastavaa vuorovaikutusta. Rikastavan vuorovaikutuksen edellytyksenä on kuitenkin luottamuksen kulttuuri , vastakohtanaan pelon ilmapiiri, jossa aidon vuorovaikutuksen korvaa muodollinen kommunikointi ja kasvojen menetystä pyritään välttämään teeskentelemällä onnistumista.

Luottamuksen ilmapiirissä ihmiset hyväksytään sellaisina kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee käyttää energiaansa hyväksytyksi tulemiseen. Luottamuksen ilmapiirin vastakohta on pelon kulttuuri. Pelon kulttuurissa ihminen alkaa suojautua ja lakkaa ottamasta riskejä. Pelon kulttuurissa kukaan ei uskalla paljastaa tietämättömyyttään, vaan jokainen teeskentelee olevansa asiantuntija.

Virheitä pelätään niin paljon, että epäonnistumisia aletaan peittää onnistumisten kustannuksella. Kun häpeä rajoittaa elämää, energiaa suuntautuu ylipäänsä toissijaiseen toimintaan epäonnistumisen välttämiseen. Vuorovaikutuksesta katoaa aitous, kun edustusminät kommunikoivat keskenään. Luottamuksen ilmapiirissä ihminen voi olla olla oma itsensä ilman, että hänen tarvitsee rakentaa itselleen erillistä ulkokuorta.

Luottamuksessa on kyse erilaisuuden ja toiseuden arvostamisesta. Luottamuksen ilmapiiri edellyttää rohkeutta toimia pelosta huolimatta ja eläytyä toisen ihmisen asemaan. Luottamuksen pohjalta syntyy inkluusio. Rikastava vuorovaikutus toimii parhaiten silloin, kun ihmiset sparraavat toinen toisiaan olemaan parhaimmillaan ja kokevat, että he ovat tekemässä jotakin arvokasta yhdessä.

Lähde:
”Elämä taideteoksena - oman oppimisen ja elämänfilosofian kehittäminen” Professori Pekka Himasen luentosarja Helsingin yliopiston juhlasalissa syksyllä 2008.