Pikkukeskoset myös autismin vaarassa

Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet yhteyden autismin ja hyvin alhaisen syntymäpainon väliltä. Alhainen syntymäpaino on tätä ennen yhdistetty moniin motorisiin ja hermostollisiin ongelmiin, mutta autismia koskeva havainto on uusi.

Pediatrics-lehdessä julkaistut tulokset viittaavat siihen, että pikkukeskosilla olisi autismia viisi kertaa enemmän kuin normaalipainoisena syntyneillä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että autismi todetaan viidellä pikkukeskosella sadasta, kun yleensä se havaitaan noin yhdellä lapsella sadasta.

Tutkimuksessa oli mukana lähes 900 lasta, jotka syntyivät vuosina 1984-1987. Lapsia seurattiin 21-vuotiaaksi saakka. Pienimmät heistä olivat syntyessään vain puolikiloisia ja suurimmat kaksikiloisia.

Duodecim / Pediatrics 2011

Autismikulttuuri kuntouttaa

Autismin kuntoutuksella ja koulutuksella on tarkoitus valmentaa nuori niin, että hän pystyy aikuisena toimimaan yhteiskunnan täysiveroisena kansalaisena.

Autismin kuntoutuksessa tulee huomioida niin autismikulttuurin tuomat vahvuudet kuin haasteetkin kunkin opiskelijan kohdalla. Tarpeen on laajentaa osaamista ja ymmärrystä opiskelijan tarpeisiin ja mukauttaa ympäristöjä autismikulttuurin erityispiirteisiin ja rajoituksiin.

Kulttuurintuntemuksen näkökulmasta voidaan soveltaa samoja periaatteita, kun toimittaeasa muussakin vieraassa kulttuurissa. Erityisopetuksen henkilöstön kannattaa selvittää etukäteen mistä autismin kirjon henkilöisen kanssa toimimisessa on kyse. Viestintävälineitten luomat ennakkoasenteet eivät kuitenkaan ole luotettavia autisminkaan osalta.

Autismin kirjon opiskelijoita kannattaa lähestyä ilman ennakkoasenteita. Se että opiskelija saattaa näyttää hiljaiselta aluksi, ei tee hänestä sulkeutunutta tai kykenemätöntä viestintään. Yhteistyö uudessa opetustymässä alkaa sujumaan, kun annetaan riittävästi aikaa opiskelijoille tutustua toisiinsa ja opettajaansa. Aluksi on tärkeää luoda luottamukselliset suhteet ja lisätä ymmärrystä toimijoiden välillä sekä tehdä sosiaalisesta ympäristöstä ymmärrettävämpää.

Mesibov Gary B. & Shea Victoria.The Culture of Autism From Theoretical Understanding to Educational Practice. Plenum Publishing Corp.

Autismi ei ole kehitysvamma kehityksellisistä häiriöistä huolimatta

Vaikka autismi ei sinänsä ole kehitysvamma, autismin kirjon ihmisillä on kehitysvammaisuudelle ominaista vaikeuksia ja poikkeavuuksia useilla eri alueilla. Näitä tavallisesti on viestintä, sosiaaliset suhteet, kognitiiviset toiminnot, aistien tulkinta ja käyttäytyminen.

Noin 10-15%:lla autismin kirjon ihmistä älykkyysosamäärä on keskimääräinen tai tavallista korkeampi; 25-35%:lla  älykkyysosamäärä keskimääräistä alempi aina lievän kehitysvammaisuuden rajalle. Tämä merkitsee, että noin puolet diagnosoiduista autismin kirjon ihmisistä on lievästi tai syvästi kehitysvammaisia. 

Aiemmin autismin kirjon häiriöihin kuului myös Aspergerin oireyhtymä, joka uuden DSM-5 luokittelujärjestemän mukaan jää nyt autismin kriteeristön ulkopuolelle. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö myös Aspergrin oireyhtymän kriteerit täyttäneet  saattaisi  tarvita monenlaisia tukitoimia.

Autismin kirjon ihmisä ei voi lukitella autistisiksi älykkyysosamäärän perusteella, sillä vaihtelua on laidasta laitaan. Olennaisempaa on älykkyysosamäärän osakomponenttien tulosten hajonta. Autismille on ominaista yksilön suoritusprofiilin epätasaisuus. 

Useimmilla on jollain taitoalueella merkittävä vahvuus, yleensä tietyillä alueilla muistia  ja aisteja. Monilla on tiettyyn aistialueeseen liittyviä erityisiä kykyjä. Näitä voi olla esimerkiksi näköhavaintoon liittyvät poikkeukselliset ja  ainutlaatuiset kykyvyt esim, piirtäminen, Tai täydellinen sävelkorva musiikin kentällä.

Mesibov Gary B. & Shea Victoria.The Culture of Autism From Theoretical Understanding to Educational Practice. Plenum Publishing Corp.

Autismikulttuurin tulkki ja valmentaja

Ammatillinen koulutus ja siihen yhdistetty neuropsykologinen valmennus on todettu tehokkaimmakaksi tavaksi kuntouttaa Autismikirjon henkilöt työelämään.

Opettaja toimii autismin kirjon opiskelijan opetuksessa kulttuurien välisenä tulkkina ja valmentajana. Hän valmentaa opiskelijaa kohtaamaan ympäristön odotuksia, vaatimuksia ja toimintatapoja ja tulkitsee autismin kirjon ihmisen viestintää ympäristön ymmärtämään muotoon.

Koska jokainen autistinen ihminen on yksilö omine tapoineen ja maneereineen, pitää opettajan ymmärtää erikseen jokaisen opiskelijan erityiset tarpeet ja hänelle ominaiset tavat viestiä henkilökohtaisen valmentajan tavoin. Voidakseen opettaa ja kuntouttaa  autismin kirjon opiskelijaa, valmentajan täytyy ymmärtää henkilön omaa kulttuuria, vahvuuksia ja vuorovaikutuksen puutteita.

Autismin kirjon häiriöt ovat luonteeltaan kehitysbiologisia ja neuropsykologisia, jotka sinänsä eivät ole parannettavissa. Kuntoutuksen päämääränä ei siten ole muuttaa henkilöä “normaaliksi” vaan kouluttaa ja valmentaa häntä tulemaan toimeen mahdollisimman hyvin ympäröivässä yhteiskunnassa, joka on mitoitettu ns. nurotyypillisille kansalaisille. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää ottaa huomioon autismin kirjon ihmisten yksilölliset erot ja valmentaa häntä selviintymään valtakulttuurissa.

Mesibov Gary B. & Shea Victoria.The Culture of Autism From Theoretical Understanding to Educational Practice. Plenum Publishing Corp.