Olen valinnut nimen autismi kuvailla häiriötä, joka tuottaa tässä käsiteltävät epätavalliset persoonallisuuspiirteet. Nimi tulee skitsofreniassa käytetystä autismin konseptista. Autismi viittaa tässä mielessä perustavaa laatua olevaan kontaktihäiriöön joka esiintyy äärimmäisessä muodossaan skitsofreniapotilailla.
Bleuerin
käyttöön ottama nimi ‘autismi’ on epäilemättä merkittävä kielellinen ja
konseptuaalinen aikaansaannos lääketieteellisessä sanastossa. Ihmiset
elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja reagoivat siihen
jatkuvasti. Kuitenkin ‘autisteilla’ tämä vuorovaikutus on vakavasti
häiriintynyt ja merkittävästi rajoittunutta. Autisti elää vain itselleen
(ref. kreikan sana autos)
eikä ole aktiivisena toimijana osana suurempaa organismia, joka häneen
vaikuttaisi tai johon hän vaikuttaisi. Bleuer määrittelee skitsofrenistä
autismia seuraavasti:
Skitsofreninen potilas menettää kontaktin todellisuuteen eriasteisesti. Hän lakkaa huolehtimasta todellisesta maailmasta. Hän osoittaa aloitekyvyn menetystä, päämäärättömyyttä, laiminlyö todellisuutta, harhaantuu asiasta, mutta on käytökseltään myös impulsiivinen ja omalaatuinen. Hänen toimistaan ja elämänasenteestaan puutuu ulkoinen motivaatio.
Toiminnasta puuttuu jatkuvuutta, mutta ajoittain tietyistä päämääristä hän pitää itsepäisesti kiinni. Usein nähdään ‘hullunkurista itsepäisyyttä’ kun potilas haluaa jotakin ja samaan aikaan päinvastaista. Nämä näkyy pakkomielisinä tekoina, automaattisina toimintoina, automaattisina määräyksinä jne. Skitsofreniset potilaat elävät kuvitteellisessa toiveiden täyttymyksen ja syrjinnän ajatusten maailmassa.
-------------------------------
Ote teoksesta Hans Asperger Lapsuuden 'autistinen psykopatia'
Uta Frithin alkuperäinen käännös ja huomautukset
teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (s.
37, 1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.
Jatkuu...
Jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti