ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

torstai 11. helmikuuta 2016

Bleuerin autismi*

Bleuer kuvaa [edellä] erityistä ajattelua, jota hän luonehtii ‘autistiseksi’ tai ‘harhaiseksi’ ajatteluksi. Tälläinen ajattelu ei ole päämäärätavotteinen mutta sitä ohjaa halut ja mielikuvat. Erotuksena skitsofreniasta, jossa se on kaikkein oudointa, autistista ja harhaista ajattelua voi esiintyä myös ihmisillä, jotka eivät ole psykoottisia, ja todellakin jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi taikauskossa tai pseudo-tieteessä. Kuitenkaan tämän kaltainen ajattelu ei koske lapsia, joista me tässä olemme huolissamme. Enintään saattaa olla ajoittaisia viitteitä tämän kaltaisista ajatushäiriöistä.

Vähiten mainittu Bleuerin autismista voi olla tässä kuvailu persoonallisuus häiriö. Kun skitsofreniset potilaat näyttävät vähitellen menettävän kontaktin, lapsilta joista kerromme puuttuu kontakti jo alunperin. Autismi on tärkeä ominaisuus molemmissa tapauksissa. Se värittää täydellisesti mielikuvituksen, ajattelun, tahdon ja toiminnan.

Yhteistä skitsofrenialle ja lastemme oireille on eristäytyminen olemassa olevan maailman ulkopuolelle. Kuitenkin toisin kuin skitsofreniset potilaat lapsemme eivät osoita persoonallisuuden hajaantumista. He eivät ole psykoottisia, vaan osoittavat enemmän tai vähemmän asteista psykopatiaa.

Perustavaa laatua oleva häiriö jota olemme todenneet lapsissamme näkyy koko persoonallisessa ilmaisussa ja voi selittää heidän vaikeutensa ja puuttensa yhtä hyvin kuin heidän erityiset saavutuksensa. Kun on oppinut kiinnittämään huomiota autismin ominaispiirteisiin, huomaa ettei se ole harvinaista lapsilla varsinkaan lievissä muodoissaan. Seuraavassa kuvaillaan muutama esimerkkitapaus.


 Bleuer (Wikimedia Commons)
----------------------
Bleuerille autistinen ajattelu merkitsi mielikuvista lähteviä ajatusyhteyksiä. Hän sovelsi tätä konseptia skitsofrenisten potilaiden lisäksi myös tavallisiin ihmisiin. ‘Autistinen ajattelu muuttaa pojan joka leikkii sotilasta kenraaliksi, tytön joka leikkii nukellaan onnelliseksi äidiksi … se mahdollistaa uneksijan ilmaisemaan toiveitaan ja pelkojaan.’ Vuonna 1919 Bleuer julkaisi The autistic-underdisciplined thinking in medicine and how overcome it, jossa hän arvosteli silloista lääketieteellistä käytäntöä. Hän antoi esimerkkejä sellaisesta uskosta lääketieteeseen, jotka ovat enemmän toiveita kuin totuudenmukaisia, epäloogisia kuin loogisia, kuvitemia kuin todellisia. Tämän happaman kirjoituksen perusteella on selvää, että Bleuerin näkemyksellä ei autismista ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten autismi nähdään niinkuin kuin me sen tunnemme. Tämän huomioi myös Asperger, joka oppikirjansa (1952)  myöhemmässä uudistetussa painoksessa poistaa viittauksen harhaiseen ajatteluun [Uta Frith]. 

---------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith,  teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (s. 37, 1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten. 

Jatkuu... 
Lähetä kommentti