Monet autismin kirjon ihmiset
kamppailevat voidakseen elää itsenäisesti, saadakseen ja säilyttääkseen
opiskelu- tai työpaikkansa sekä luodakseen ystävyys- ja parisuhteita vielä varttuneellakin iällä.
Myöhemmällä iälläkin autismin kirjon ihminen hyötyy usein paremmin
monipuolisista elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista kuin
stigmatisoivasta ”terapiasta”. Selviytymiseen epävarmassa ympäristössä
vaikuttaa myös se, missä määrin yhteiskunnan asenteet ja palvelut
tulevat poikkeavaa yksilöä vastaan.
Lordin tutkimusryhmän on
tarkoitus seurata pidempään niitä, joiden oireet ovat vähentyneet
eniten, jotta saataisiin tietää, onko väheneminen pysyvää. Samalla on
hyvä muistaa, että myös autismioireiden kanssa voi elää hyvää elämää.
Onnellisuus kun voi syntyä muistakin asioista kuin palkkatyöstä ja
sosiaalisesta elämästä. Mikään ei ole pysyvää, ei välttämättä edes
autismi. Kaikki voimme voimaantua ja elää ihanan elämän, jos vain voimme
hyväksyä erilaisuuden keskuudessamme, sillä autismin kirjo on myös
rikkaus.
Kirjallisuutta
Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005) Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinki
Farley
MA, McMahon WM, Fombonne E, Jenson WR, Miller J, Gardner M, et al.
(2009) Twenty-year out- come for individuals with autism and average or
near-average cognitive abilities. Autism Research 2(2): 109–118.
Fein Deborah et al (2013) Optimal Outcome in Individuals with History of Autism, Journal of Child Psychiatry, Vol. 54
Helt Molly et al. (2008) Can Children with Autism Recover? If So, How? Neuropsychology Review, Vol. 18, No. 4, pages 339–366.
Henninger
Natalie A., Taylor Julie Lounds (2013) Outcomes in adults with autism
spectrum disorders: a historical perspective Autism 2013 17: 103
Kanner L (1943) Autistic disturbances of affective contact. Nervous Child 2: 217–250.
Kanner L (1971) Follow-up study of eleven autistic children originally reported in 1943.
Journal of Autism and Childhood Schizophrenia 1(2): 119–145.
Kobayashi
R, Murata T and Yoshinaga K (1992) A follow-up study of 201 children
with autism in Kyushu and Yamaguchi areas, Japan. Journal of Autism and
Developmental Disorders 22(3): 395–411.
Richler Jennifer (2013) Is It Possible to Recover from Autism? Scientific American Mind Vol 24, Nr 3
Teema:Auttaminen 1/2014. Tagged as AS-tutkimukset ja diagnosointi, haasteet ja selviytyminen, opiskelu
Perustuu artikkeliin, joka on julkaistu Puoltajassa maaliskuussa 2014
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Lapsen käytöstä voidaan pitää haastavana kun, Käytös ei vastaa tilannetta, tai sopimaton ottaen huomioon lapsen iän, tilanteen ja kehitys...
-
Katsekontaktiin liittyvää motivaatiota on tutkittu myös mittaamalla aivojen etuosien aivosähkökäyrästä alfataajuisen (8–13 Hz) aktiviteetin...
-
Katsesuunnan analysointi tapahtuu aivoissa rinnakkain muun kasvoihin liittyvän informaation prosessoinnin kanssa. Tähän kasvojen ja katseen...
-
Ilman rakkautta vauvasta tulee psykopaatti on vanha freudilainen käsitys. Siksi psykiatreja kiinnostaa potilaansa varhaislapsuus. Tämä käsit...
-
Suurin osa inhimillistä viestintää on sanatonta. Kuitenkin autistisen lapsen on vaikeaa ilmaista itseään elein ja ilmein. Puhumattomuus, ...
-
Haastava käytös yhdistetään myös ympäristötekijöihin. Väenpaljous voi tuntua ahdistavalta, sillä autistiset ihmiset tarvitsevat enemmän tila...
-
Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, joka geneettisestä ja neurobiologisesta taustastaan huolimatta diagnosoidaan käyttäytymisen p...
-
Autistinen pikkulapsi ei vaikeimmissa tapauksissa ota katsekontaktia toisen henkilön kanssa lainkaan, tai lievemmissä tapauksissa hänen voi...
-
Kun meritulppi löytää soivan alustan se asettuu paikalleen ja syö aivonsa. Merituppi on hyvin putkimainen merieläin, joka asuu koralliriut...
-
Keskeinen osa kuntoutusta on kommunikoinnin kuntoutus, joka on aloitettava mahdollisitnmarn varhain ja kunkin yksilöllisistä edellytyksistä ...
tiistai 8. syyskuuta 2015
Autismin oireista selviäminen myöhemmällä iällä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti