Sähköpaimen kuntoutusvälineenä

Sovellettuun käyttäytymisanalyysin (Applied Behavior Analysis, ABA) perustuvat menetelmät käyttävät kuntoutuksessa behaviorismin keskeistä oppimismallia, välineellistä ehdollistamista. 

Kehitysteorioihin pohjautuvien menetelmien mukaan lapsen kasvuun kuuluu erilaisisia universaaleja kehitysvaiheista. Lapsen tulee hallita monia kehitykselle välttämättömiä ja perustavanlaatuisia taitoja, ennen kuin hän voi siirtyä kohti kehittyneempiä toimintoja. Nämä kehitysvaiheet ja -prosessit usein määrittävät kehitysteorioihin pohjautuvien kuntoutusmenetelmien tavoitteet ja käytänteet. 

ABA perustuu käskystys-palkkio-rangaistusmalliin. Palkkiona on mm. makeiset. Rangaistuksena ei toivotusta tuloksesta voidaan palkkio evätä, jopa rangaista. Alunperin käytössä oli sähköpaimen, jota käytettiin kuntoutusvälineenä haastavasta käyttäytymisestä.

Vaikka luonnolliset menetelmät ja Lovaasin ABA ohjelma perustuvat sovellettuun käyttäytymisanalyysiin, luonnollisissa menetelmissä on nähtävissä yhtäläisyyttä kehitysteorioihin pohjautuvien menetelmien kanssa. Näihin kuuluu ohjaajien vuorottelu, lapsijohtoisuus ja leikin hyödyntäminen osana kuntoutusta. Lapsi saa kuntoutustilanteessa toivotusta toiminnasta palkinnon, joka liittyy siihen mitä tehdään. Esimerkiksi jos tehdään ruokaa lapsi saa maistaa ja syödä itse valmistamaansa ateriaa (ei karamellia).

EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support, PECS= Picture Exchange Communication System

Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.