Suorat toimintaan liittyvät palkkiot auttavat harjoitettujen taitojen omaksumista autistisen lapsen käyttöön. Se on lähempänä tapaa, jolla normaalistikin kehittyvä lapsi oppii toiminnallisia ja kielellisiä taitoja.
Aiemmin kuntoutus uskottiin asiantuntijoiden tehtäväksi. Nykyiset kuntoutusmenetelmät korostavat vanhempien roolia toimeenpanijana. Erona menetelmissä on myös se, kuinka paljon aikuinen ohjailee lapsen toimintaa. Aikuisjohtoisissa menetelmissä on tavoitteena, että lapsi suorittaa aikuisen antaman tehtävän oikein.
Lapsijohtoisissa menetelmissä aikuinen vastaa lapsen tekemiin aloitteisiin. Aikuinen voi tarjota lapselle valittavaksi erilaisia vaihtoehtoisia tavaroita tai toimintoja sekä seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita ja luo niiden pohjalta oppimistilanteita.
Eroja kuntoutusmenetelmien välillä on mm. siinä, millaisessa oppimisympäristössä kuntoutus tapahtuu. Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät vaatii kontrolloidun ja häiriöistä eristetyn, strukturoidun ympäristön viestintätaitojen harjoitteluun. Kun lapsi hallitsee kielelliset taidot kahdenkeskisissä olosuhteissa, taidot pyritään siirtämään muihin ympäristöihin.
Luonnollisissa menetelmissä taitoja pyritään harjoittelemaan alusta alkaen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja lapsen jokapäiväisessä arkiympäristössä, jolloin taitojen erillisestä siirtämistä arkeen ei tarvitse suorittaa.
Luonnollisissa opetustilanteissa opittujen taitojen onkin havaittu yleistyvän paremmin lapsen arkeen kuin kliinisissä olosuhteissa opittujen taitojen. Menetelmät vaihtelee siinä, miten lapsen vahvuuksia käytetään apuna kuntoutuksessa. Autististen henkilöiden vahvaa näönvaraista hahmottamista voidaan hyödyntää käyttämällä eri tilanteissa paljon visuaalista tukea eli kuvia kuten kuvitetut päiväjärjestykset tai kommunikaatiokansiot.
EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support
PECS= Picture Exchange Communication SystemLähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Tytöt harvemmin saavat autismidiagnoosia, koska tytöillä autismikirjon oireyhtymä on erilainen kuin pojilla. Asperger huomasi tutkimuksiss...
-
Täyttyvätkö huostaanoton edellytykset, jos vanhemmat eivät hyväksy lastenpsykiatrin hoitosuositusta? Olen tutustunut perusteellisesti ta...
-
Lapsemme hoidossa on nyt alkamassa uusi vaihe. Jo alkuvuodesta puhui oma hoitaja siitä, että toisin kuin aiemmin lapsi on alkanut pitää puol...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Neuvostoliittolainen lastenpsykiatrian tohtori Grunja Suhareva kuvasi vuonna 1925 venäjäksi julkaistussa tutkimuksessaan oireyhtymän. ...
-
Suomi teki historiaa äänestämällä euroviisuedustajaksi kehitysvammaisista koostuvan Pertti Kurikan Nimipäivät. Myös YK:n vammaisten oikeuksi...
-
Lääkärilehdessä 18/2013 on artikkeli Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroista ja yhtäläisyyksistä sekä esimerkkitapaus, kuinka autismi...
-
Autismikirjon häiriö näkyy aivojen magneettikuvista aktivoimalla koehenkilöitä ajattelemaan vuorovaikutustilanteita. Tietyt ajatukset aihe...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti