Suorat toimintaan liittyvät palkkiot auttavat harjoitettujen taitojen omaksumista autistisen lapsen käyttöön. Se on lähempänä tapaa, jolla normaalistikin kehittyvä lapsi oppii toiminnallisia ja kielellisiä taitoja.
Aiemmin kuntoutus uskottiin asiantuntijoiden tehtäväksi. Nykyiset kuntoutusmenetelmät korostavat vanhempien roolia toimeenpanijana. Erona menetelmissä on myös se, kuinka paljon aikuinen ohjailee lapsen toimintaa. Aikuisjohtoisissa menetelmissä on tavoitteena, että lapsi suorittaa aikuisen antaman tehtävän oikein.
Lapsijohtoisissa menetelmissä aikuinen vastaa lapsen tekemiin aloitteisiin. Aikuinen voi tarjota lapselle valittavaksi erilaisia vaihtoehtoisia tavaroita tai toimintoja sekä seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita ja luo niiden pohjalta oppimistilanteita.
Eroja kuntoutusmenetelmien välillä on mm. siinä, millaisessa oppimisympäristössä kuntoutus tapahtuu. Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät vaatii kontrolloidun ja häiriöistä eristetyn, strukturoidun ympäristön viestintätaitojen harjoitteluun. Kun lapsi hallitsee kielelliset taidot kahdenkeskisissä olosuhteissa, taidot pyritään siirtämään muihin ympäristöihin.
Luonnollisissa menetelmissä taitoja pyritään harjoittelemaan alusta alkaen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja lapsen jokapäiväisessä arkiympäristössä, jolloin taitojen erillisestä siirtämistä arkeen ei tarvitse suorittaa.
Luonnollisissa opetustilanteissa opittujen taitojen onkin havaittu yleistyvän paremmin lapsen arkeen kuin kliinisissä olosuhteissa opittujen taitojen. Menetelmät vaihtelee siinä, miten lapsen vahvuuksia käytetään apuna kuntoutuksessa. Autististen henkilöiden vahvaa näönvaraista hahmottamista voidaan hyödyntää käyttämällä eri tilanteissa paljon visuaalista tukea eli kuvia kuten kuvitetut päiväjärjestykset tai kommunikaatiokansiot.
EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support
PECS= Picture Exchange Communication SystemLähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Erittäin lahjakkaan lapsen huoltaja tai muu kasvattaja saattaa tehdä liialla kunnianhimolla hallaa lapselle. Asiantuntijan mukaan ihmelapse...
-
Suomi teki historiaa äänestämällä euroviisuedustajaksi kehitysvammaisista koostuvan Pertti Kurikan Nimipäivät. Myös YK:n vammaisten oikeuksi...
-
Tyttövauvan autistiset piirteet eivät ole yhtä selvät kuin pojalla, sillä monasti autistinen tyttö näyttää päällepäin hyvin sosiaaliselta ,...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Välillä tekee hyvää unohtaa itsensä ja siirtää ongelmat mappi ö:hön ja löytää jotakin tekemistä joka antaa tilaisuuden unohtaa, mutta my...
-
Autismissa ja autismin kaltaisissa oireissa on kyseessä autismikirjon häiriö. Näitä ovat, mm. High Functioning Autism (HFA), Aspergerin oire...
-
Hänet auto tuo uuden kodin luo, taivas vettä valuttaa. Kapuloiduin suin, ilmein masentunein häntä pitää taluttaa. Väkivalloin viedään noihin...
-
Lapset yleensä tiedostavat sisäisen puheensa noin viisi vuotiaina, jolloin he lakkaavat puhumasta ääneen. Asperger-lapset eivät tiedosta ...
-
Tony Attwoodin kirja Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen kuvaa Asperger-henkilöiden elämää lapsuudesta aikuisuuteen saakka. Kir...
-
Poikamme on todettu Lastenlinnan tutkimuksissa vajaa älyseksi ja oireena on psykoosi. Tämä on hämmästyttänyt kaikki, jotka lapsen tuntevat. ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti