ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

torstai 4. joulukuuta 2014

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi

Sally-Anne tehtävässä seurataan miten katsoja eläytyy näyttelijän ajatusmaailmaan. Katsoja tietää, että nukkea on siirretty kun näyttelijä on poissa. Kun näyttelijä palaa, hän etsii nukkea laatikosta, jossa se aiemmin oli. Asperger-katsoja kuitenkin ennakoi näyttelijän toiminnan väärin suuntaamalla katseensa heti laatikkoon, johon nukke on siirretty. Muut katsojat sen sijaan samaistuvat näyttelijän ajatusmaailmaan ja kohdistavat katseensa tyhjään laatikkoon, jossa nukke oli aiemmin.

Elokuvissa, joissa katsoja tietää vaaran, jota näyttelijä ei tiedä, autismin kirjon ihminen ei aina eläydy pääosan esittäjään, vaan saattaa tiedostaa ohjaajan ratkaisun. Se estää elokuvasta nauttimisen samalla tavalla kuin niillä, jotka osaavat eläytyä pääosan näyttelijän sielun maisemaan, siitä huolimatta, että tietävät missä vaara odottaa.

Kielellisen Sally-Anne-tehtävän ratkaisemisessa Asperger- ja verrokkiryhmien välillä ei ollut eroa. Ei-kielellisessä koetilanteessa, jossa tehtävää seurattiin filmiltä ja koehenkilöiden silmänliikkeitä seurattiin kameralla, erot olivat merkitseviä. Asperger-potilaat suuntasivat katseensa laatikkoon, jossa lelu oli, kun taas verrokit ennakoivat, mistä näyttelijä etsii lelua.

Autismille tyypillinen ajattelutapa merkitsee, ettei hän pysty eläytymään toisen ihmisen ajatteluun, vaan näkee tilanteen kuin lapsi joka leikkii nukeilla. Tämä ns. mielen teoriaan liittyvä seikka on tyypillinen autismin piirre. Ihmisen on kuitenkin vaikea päätellä mitä toisen ihmisen korvien välissä tapahtuu varsinkin häntä näkemättä. Sähköposti on keskusteluun huono väline ja väärinkäsitykset ovat väistämättömiä.

"Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan, saa´ani sanelemahan.
sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan."





Ei kommentteja: