ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

tiistai 10. heinäkuuta 2007

Ovatko Assit vammaisia?

Anonyymi kirjoitti...
En tiennytkään, että assit ovat ylipäätänsä "vammaisia"!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Piirrä koordinaatti:

Horisontaalisesti laadun ajankohtaisuus ja vertikaalisesti laadun oikeellisuus; kun piste on sekä ajankohtainen että oikeellinen se on korkeaa laatua eli molemmissa akseleissa korkea.

Minä pidän tätä sellaisena mallina, missä ns. normaali ihminen on matalalla vertikaalisesti mutta saattaa olla korkealla horisontaalisesti - minunlaisella on ehkä toisenlainen profiili, jossa usein päinvastoin: Ei ole vammaisuudesta kyse ollenkaan mikäli halutaan mm korostaa innovatiivista journalismia; tulevaisuuden ymmärtämistä asioilla, joilla on jo merkitys tässä ja nyt.

Minun mielestäni ne, joilla on korkea kapasiteetti keskittyä vain ja ainoastaan tähän päivään eikä yhtään sen yläpuolelle joskus vammaisemmaksi, mikäli sillä termillä halutaan jakaa ihmisten mieliä. He eivät siis näe juuri mitään koska he tuijottavat niin sataprosenttisesti jalkoihinsa.

-z-

Anonyymi kirjoitti...

Assejakin on monenlaisia – Mutta noin yleisesti ottaen assit eivät ole vammaisia, vaan vain hiukan tavallisesta poikkeavia.

Anonyymi kirjoitti...

Freud katsoi aikanaan, etteivät ohitetut psykoseksuaaliset kehitysvaiheet katoa minnekään vaan niihin voidaan aina "taantua" kehittyneemmän toiminnan epäonnistuessa. Melanie Kleinin kehityspsykologiset positiot (autistinen, paranoidis-skitsoidinen ja depressiivinen) käsitettiin pitkään samalla tavoin lineaariseksi portaikoksi, kunnes havaittiin, että depressiiviselle positiolle ominaisena pidetty toisten erottaminen toisina ja vastuunotto omista tunteista lepäsi paranoidis-skitsoidisen lohkomisen ja projekioiden päällä: eihän toista voi hahmottaa toisena, ellei pysty ensin erottamaan hyvää kokemusta pahoista ja suojelemaan hyvää projisoimalla paha ulkopuolelle.

Thomas H. Ogdenin mukaan terve kokemus liikkuu kolmen position välillä: rajattomasta aistiyhteydestä paranoidis-skitsoidisen lohkomisen kautta depressiiviseen symbolointiin, tunteiden välittyneeseen käsittelyyn - ja takaisin. Esimerkiksi tekstin lukija voi imeytyä juttuun mukaan (autistinen positio), kokea tekstin tunkeilevan tilaansa ulkoapäin (paranoidis-skitsoidinen positio) ja kertoa tapahtumat sanallisesti (depressiivinen positio). Jos kolmio romahtaa johonkin yksittäiseen positioon, kokemus yksipuolistuu: autistisessa positiossa hahmottoman yhteyden pelkoa paetaan koneellisesti, paranoidis-skitsoidisessa positossa ajatukset ja tunteet yksinkertaisesti tapahtuvat kokijalleen ulkoapäin hänen voimatta ajatella tai tulkita niitä, ja depressiivisessä positiossa taas symbolit voivat kadottaa yhteytensä elettyyn kokemukseen ja ruumiin läsnäoloon maailmassa.