Toisaalta se voimakkaana fyysisen ja psyykkisen muuttumisen kautena vaatii energiaa ja erilaista sopeutumista sekä nuorelta että hänen läheisiltään. Em. seikat pätevät myös autistisen nuoren elämässä. Niiden merkitys on jopa korostunutta kehityshäiriön aiheuttamien vaikeuksien ja rajoitusten vuoksi.
Murrosikään mennessä omaksutut käyttäytymismuodot, opitut taidot ja
itsenäisen selviytymisen määrä näkyvät sopeutumisen väljyytenä niukkuutena. Varsin monen autistisen nuoren kehityksessä murrosikä on lyhemmän tai pitemmän aikaa kestävä vaikea vaihe. Tuntuu usein, että kehitys pysähty tai jopa taanuu joksikin aikaa.
Hankalia käyttäytymistapoia saattaa ilmetä aikaisempaa useammin ja autistisen nuoren lisääntynyt koko aiheuttaa aikuiselle tilanteiden hallinnan ongelmia. Noin 30 %:lle autistisista henkilöistä tulee epileptisiä kohtauksia jossakin elämän vaiheessa ja monen kohtatukset alkavat juuri murrosiässä.
Vuorovaikutuksen Poikkeavuus
- näkyy eriasteisena puutteena kyvyssä vastavuoroisuuteen ja empatiaan. Lievimmillään se voi olla "erikoisuutta" tai "erakkomaisuutta". Yleensä se vaikeuttaa kontaktien solmimista etenkin vastakkaisen sukupuolcn kanssa. Autistisen nuoren yhdessäolo rnuiden kanssa onnistuu paremnmin "asiakeskeisesti". so. mikäli hänen on mahdollista erikoisharrastuksensa puitteissa tavata muita samasta aiheesta kiinnostuneita.
Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
Tähän mennessä tapahtunut
- Erityisharrastukset auttaa koulussa
- Millainen on autistinen koululainen?
- Näin toimii autistinen pikkulapsi
- Millainen on autistinen pikkulapsi
- Millainen on autistinen vauva
- Miten autistinen oireyhtymä näkyy
- Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
- Lapsuuden psykoosi
- Mitä tiedettiin autismista
- Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
- Millä normaalisuus määritellään?
- Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
- Kuinka arvioida vanhemmuutta
- Mikä on lasten ja perheiden oikeus
- Lääkäri vaati huostaanottoa
- Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
- Huostaanotto hoidollisista syistä
- Sairaalakouluun
- "Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
- Asperger-diagnoosin vaikutus?
- Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
- Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
- Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
- Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
- Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
- Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
- Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
- Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
- Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
- Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
- Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
- Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
- Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
- Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
- Tarvitsemme asianmukaista tukea
- Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
- Mitä tapahtui lapselle koulussa?
- Lapsi diagnoosien metsässä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti