Aikuisilla katsekontaktin määrän on havaittu olevan yhteydessä sosiaalisten taitojen tasoon: sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä korkeita pistemääriä saaneet koehenkilöt ottavat vuorovaikutustilanteessa enemmän katsekontaktia keskustelukumppaniinsa kuin matalia pistemääriä saaneet henkilöt.
Tällaiset tulokset ovat yhteneväisiä myös kuvantamistutkimuksissa saatujen tulosten kanssa. Ylemmän temporaaliuurteen takimmaisen osan on useissa tutkimuksissa osoitettu osallistuvan keskeisellä tavalla katsesuunnan havaitsemiseen.
Kiinnostavaa on, että tämän alueen sekä rakennetta (valkean aineen volyymi) että toimintaa (aktivaatio toiminnallisessa magneettikuvauksessa) kuvaavien arvojen on näytetty olevan positiivisessa yhteydessä sosiokommunikatiivisten taitojen kanssa..
Katsekontaktin ottamisen ohella niin sanottu jaettu tarkkaavuus, tarkkaavuuden suuntaaminen samaan kohteeseen toisen ihmisen kanssa, on toinen keskeinen vauvaiässä kehittyvä toisen silmien ja katseen havaitsemiseen liittyvä taito.
Jaetun tarkkaavuuden kehityksen on osoitettu olevan keskeistä myös kielen kehitykselle. Katsekäyttäytymisen poikkeavuudet autismissa Katsekontaktin poikkeavuudet ja viivästynyt kehitys jaetussa tarkkaavuudessa ovat usein varhaisimpia merkkejä siitä, että pienen lapsen kehityspoikkeavuuksien taustalla voi olla autismi.
Cherulnik PD, Neely WT, Flanagan M, Zachau M. Social skill and visual interaction. J Soc Psychol 1978;104:263–70.
Nummenmaa L, Calder AJ. Neural mechanisms of social attention. Trends Cogn Sci 2009;13:135–43.
von dem Hagen E, Nummenmaa L, Yu R, Engell A, Ewbank M, Calder A. Autism spectrum traits in the typical population predict structure and function in the posterior superior temporal sulcus. Cereb Cortex 2011;21:493–500.
Corkum V, Moore C. The origins of joint visual attention in infants. Dev Psychol 1998;34:28–38.
Brook R, Meltzoff AN. Infant gaze following and pointing predict accelerated vocabulary growth through two years of age: a longitudinal, growth curve modeling study. J Child Lang 2008;35:207– 20.
Lähde:
Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti