Kumpi rikastaa vuorovaikutusta luottamus vai epäily?
Pekka Himasen mukaan globaalissa verkostoyhteiskunnassa erilaisten ihmisten yhteen saattaminen synnyttää rikastavaa vuorovaikutusta. Rikastavan vuorovaikutuksen edellytyksenä on kuitenkin luottamuksen kulttuuri , vastakohtanaan pelon ilmapiiri, jossa aidon vuorovaikutuksen korvaa muodollinen kommunikointi ja kasvojen menetystä pyritään välttämään teeskentelemällä onnistumista.
Luottamuksen ilmapiirissä ihmiset hyväksytään sellaisina kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee käyttää energiaansa hyväksytyksi tulemiseen. Luottamuksen ilmapiirin vastakohta on pelon kulttuuri. Pelon kulttuurissa ihminen alkaa suojautua ja lakkaa ottamasta riskejä. Pelon kulttuurissa kukaan ei uskalla paljastaa tietämättömyyttään, vaan jokainen teeskentelee olevansa asiantuntija.
Virheitä pelätään niin paljon, että epäonnistumisia aletaan peittää onnistumisten kustannuksella. Kun häpeä rajoittaa elämää, energiaa suuntautuu ylipäänsä toissijaiseen toimintaan epäonnistumisen välttämiseen. Vuorovaikutuksesta katoaa aitous, kun edustusminät kommunikoivat keskenään. Luottamuksen ilmapiirissä ihminen voi olla olla oma itsensä ilman, että hänen tarvitsee rakentaa itselleen erillistä ulkokuorta.
Luottamuksessa on kyse erilaisuuden ja toiseuden arvostamisesta. Luottamuksen ilmapiiri edellyttää rohkeutta toimia pelosta huolimatta ja eläytyä toisen ihmisen asemaan. Luottamuksen pohjalta syntyy inkluusio. Rikastava vuorovaikutus toimii parhaiten silloin, kun ihmiset sparraavat toinen toisiaan olemaan parhaimmillaan ja kokevat, että he ovat tekemässä jotakin arvokasta yhdessä.
Lähde:
”Elämä taideteoksena - oman oppimisen ja elämänfilosofian kehittäminen” Professori Pekka Himasen luentosarja Helsingin yliopiston juhlasalissa syksyllä 2008.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Uudessa amerikkalisessa DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa Aspergeria ei enää diagnosoida. Asperger kuuluu nyt Autismikirjon häiriöihin**. Al...
-
Kymmenen vuotta on kulunut kun lapsi katosi diagnoosien metsään. Kuvittelemme elävämme 2000-luvun vauraassa sivistysvaltiossa, emmekä keskia...
-
Asseilla on usein vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja heillä on monesti hyvin kapeita kiinnostuksen kohteita. Tämä usein koetaan haitaksi,...
-
Autistinen käyttäytyminen on ylleensä näkyvintä 2-5 vuoden iässä. Tällöin myös useimmiten lapsen poikkeavuteen aletaan kiinnittää huomiota j...
-
Kliinisessä työssä autismin ja Aspergerin ero on ollut häilyvä – käytännössä lievästi oireilevat ja kognitiivisesti hyvätasoiset...
-
Autismi on oireyhtymä, jossa on tavanomaista sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän ongelmat, sekä käytöksen ja ajattelun joustamattomuu...
-
Kamelin maito ei sisällä beta-lactoglobuliinia tai beta-kaseiinia (1). Siksi se ei reagoi autismikirjon tai muidekaan lasten laktoosi-intole...
-
Sanomalehti USA Today julkaisi 4. helmikuuta artikkelin, jonka mukaan Yhdysvaltojen puolustusministeriön ajatushautomon raportissa epäillään...
-
Suomen ensimmäinen selkolehti Leija alkoi ilmestyä v. 1983 Kehitysvammaisten Tukiliiton kustantamana. Vuonna 1986 ilmestyi Maikku, ensimmäi...
-
Jesse ja Joonas eivät vieneet minua vielä Kärppä-faniuteen. Siihen sen sijaan vaikuttivat hyvinkin Ossi, Ilpo ja Jani. Menneenä kauten...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti