kanssa samaan aikaan, ja vaikutteita saatiin myös esimerkiksi Saksasta, Ruotsista, ja
Yhdysvalloista.
Ruotsissa perustettiin vuonna 1921 Statens Institut för Rasbiologi (valtion rotubiologian laitos), jonka tutkimuksia myös suomalainen Folkhäsan avusti. Ruotsi toteutti 40 vuodessa 62 000 vammaiselle ja pitkäaikaissairaille pakkosterilisoinnin. USA:ssa pakkosterilointeja toteutettiin vuosina 1907 - 1963 noin 64000 ihmiselle.
Natsi-Saksassa pakkosterilointeja kertyi 10 vuodessa 450.000. Natsijohtaja Adolf Hitler (1889 - 1945) oli esittänyt julkisesti tavoitteen toivottomasti sairaiden eliminoinnista jo vuonna 1935.
Saksassa alkoi kehitysvammaisten joukkomittainen tuhoaminen vuonna1939. Eglfing-Haarin sairaalassa vaikeavammaisia lapsia tapettiin nälkään, monessa muussa paikassa käytettiin kehon kuivumiseen johtavaa lämpöä. Eglfing-Haarin sairaalan johtaja, natsilääkäri Hermann Pfannmüller perusti pitkin maata aikuisille kehitysvammaisille nälkätaloja nimeltään ”Hungerhäuser”. Saksassa murhattiin vuosina 1939 – 1945 kaikkiaan 200 000 – 250 000 vammaista henkilöä ja osa heistä kaasukammioissa (Viitapohja 2004.)
Lähteet
Harjula Minna (1996). Vaillinaisuudella vaivatut. Vammaisuuden tulkinnat suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800 -luvun lopulta 1930 -luvun lopulle. Hakapaino Oy, Helsinki.
Kaski Markus & Manninen Anja, Mölsä P. & Pihko Helena (1998). Kehitysvammaisuus. WSOY, Porvoo.
Nygård Toivo (1998). Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä.
Lähteet
Harjula Minna (1996). Vaillinaisuudella vaivatut. Vammaisuuden tulkinnat suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800 -luvun lopulta 1930 -luvun lopulle. Hakapaino Oy, Helsinki.
Kaski Markus & Manninen Anja, Mölsä P. & Pihko Helena (1998). Kehitysvammaisuus. WSOY, Porvoo.
Nygård Toivo (1998). Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä.
Pulma Panu & Turpeinen, Oiva (1987). Suomen lastensuojelun historia. Kouvolan kirjapaino, Kouvola.
Pösö Tarja (1993). Kolme koulukotia. Acta Universitas Tamperensis ser A vol 388. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, Tampere.
Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväslylän yliopisto.
Toikko Timo (2005). Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Vastapaino, Tampere.
Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere.
Pösö Tarja (1993). Kolme koulukotia. Acta Universitas Tamperensis ser A vol 388. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, Tampere.
Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväslylän yliopisto.
Toikko Timo (2005). Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Vastapaino, Tampere.
Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere.
Viitapohja Kari (2004). Kehitysvammahuollon tietopankki. http://www.saunalahti.fi/kup/kirjat/yleishis.htm
Viitapohja Kari (2009). Kehitysvammahuollon tietopankki. http://www.saunalahti.fi/kup/syndrome/fasd.html
Viitapohja Kari (2009). Kehitysvammahuollon tietopankki. http://www.saunalahti.fi/kup/syndrome/fasd.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti