ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

maanantai 31. lokakuuta 2016

Rodun degeneraatio uhkana ja steriloinnin tavoitteena yhteiskunnan suojelu


Uusi lastensuojelulaki 1936  loi menettelysäädökset ja edellytykset lasten huostaanotolle, mikä merkitsi sitä, että vanhempien valta voitiin tietyissä tilanteissa siirtää yhteiskunnalle.
Suomen ensimmäinen kehitysvammalaitos perustettiin  vuonna 1890 Hämeenlinnan
seudulle, joka oli nimeltään Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos. Tässä Perttulan tylsämielislaitoksessa aloitettiin  vuonna 1912 kehitysvammaisten laitossterilisointi.

Sterilisoiminen lopetettiin vuonna 1922, kun lääkintöhallitus huomautti Perttulan lääkärille, että vallitsevan lain mukaan sterilisoimista voidaan pitää laittomana ja rangaistavana tekona. Kehitysvammaisia koskenut  pakkosterilisointilaki 227/1935 säädettiin Suomessa kuitenkin vasta vuonna 1935.

Sterilointikysymystä, kuten muutakin vammaispolitiikkaa, on tärkeä tarkastella suhteessa silloisiin olosuhteisiin ja sen ajan yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Suomessa yksilö ymmärrettiin yhteisön osaksi, ja perheen tehtävänä oli kasvattaa moraalisia ja vastuullisia kansalaisia.

Yksilön velvollisuutena oli toimia kansakunnan edun hyväksi eikä niinkään ajaa omia etujaan.
Rodun degeneraatio koettiin vakavana uhkana nuorelle kansakunnalle, ja sterilointilain
tavoitteena oli yhteiskunnan suojelu.


Lähteet:


Harjula Minna (1996). Vaillinaisuudella vaivatut. Vammaisuuden tulkinnat suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800 -luvun lopulta 1930 -luvun lopulle. Hakapaino 
Oy, Helsinki. 

Kaski Markus,  Manninen Anja,  Mölsä P., Pihko Helena (1998). Kehitysvammaisuus. WSOY, Porvoo. 

Nygård Toivo (1998). Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja  1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä

Pulma Panu & Turpeinen, Oiva (1987). Suomen lastensuojelun historia. Kouvolan kirjapaino, Kouvola.

Pösö Tarja (1993). Kolme koulukotia. Acta Universitas Tamperensis ser A vol 388. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, Tampere

Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväslylän yliopisto.

Toikko Timo (2005). Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Vastapaino, Tampere.

Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere. 
Lähetä kommentti