Kannerin kuvaukseen vaikutti Arnold Gesellin kehityksellinen näkemys, kun taas Aspergeriin näkemykseen vaikutti skitsofrenia ja persoonallisuushäiriöt. Aspergeriin käytti Eugen Bleulerin typologiaa, jota Christopher Gillberg on kuvannut "pysymisenä tuon aikaisen diagnostisen käsikirjan puitteissa", pitäen Aspergerin kuvausta autismista "syvällisinä, muttei riittävän systemaattisina".
Asperger ei ollut tietoinen, että Kanner oli julkaissut oman kuvauksensa vuotta ennen hänen omaa kuvaustaan; Kahta tutkijaa erotti valtameri ja meneillään ollut toinen maailmansota. Aspergerin tutkimukset jäivät pimentoon Yhdysvalloissa. Myöhemmin Aspergerin saksankieliset tutkimukset jäivät tuntemattomiksi saksalaisen kielialueen ulkopuolella.
Elokuussa 2015 löytyi uusi linkki kahden tutkijan välillä: Aspergerin päädiagnostikko Georg Frankl, joka oli työskennellyt Wienissä 11 vuotta, muutti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin vuonna 1937 ja työskenteli Kannerin klinikalla Baltimoressa vuonna 1938. Frankl tutki Kannerin kolme ensimmäistä autistista potilasta.
Kanner L (1943). "Autistic disturbances of affective contact". Nerv Child 2: 217–50. Reprint (1968) Acta Paedopsychiatr 35 (4): 100–36. PMID 4880460.Klin A (2006). "Autism and Asperger syndrome: an overview". Rev Bras Psiquiatr 28 (suppl 1): S3–S11. doi:10.1590/S1516-44462006000500002. PMID 16791390.
Ehlers S, Gillberg C (1993). "The epidemiology of Asperger's syndrome. A total population study". J Child Psychol Psychiat 34 (8): 1327–50.doi:10.1111/j.1469-7610.1993.tb02094.x. PMID 8294522.
Ishikawa G, Ichihashi K (2007). "[Autistic psychopathy or pervasive developmental disorder: how has Asperger's syndrome changed in the past sixty years?]" Japanese. Nippon Rinsho 65 (3): 409–18. PMID 17354550.
Bosch G (1962). Der frühkindliche Autismus - eine klinische und phänomenologisch-anthropologische. Untersuchung am Leitfaden der Sprache. Berlin: Springer.
Wikimedia Commons ja Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti