Kehitysvammaisen kanssa nämä keinot ovat merkittävässä asemassa, näin vastaanottaja voi ymmärtää kehitysvammaista paremmin jos hän ei osaa ilmaista itseään puhumalla tai kirjoittamalla. Terveysneuvontatilanteissa ei-kielellinen viestintä on usein apuna täydentämässä viestin sanomaa.
CP-vammaisen ihmisen kanssa kommunikoidessa on hyvä käyttää selkeää ja rauhallista puhetta sekä on hyvä antaa aikaa keskustelulle. Jos vuorovaikutustilanne viedään eteenpäin kiireellä, jäävät keskustelut lyhyiksi ja kontaktinotto vaikeutuu. Jos hoitava henkilö tietää CP-vammasta ja osaa suhtautua ja ymmärtää asiakkaan tilannetta, se vie vuorovaikutustilannetta eteenpäin.
Myös monien liikuntavammaisten kommunikointia ei huomata, sillä kuuntelija ei havaitse heidän olevan tarkkaavaisia. Katsekontakti on usein tarkkaavaisuuden ilmaisu. Liikuntavammaisella ei ole fyysisiä mahdollisuuksia pitää erimerkiksi päätä paikallaan yhdessä kohdassa, tai kannatella sitä koko ajan pystyssä. Siksi kuuntelijan täytyy pitää tilanne rauhallisena ja havainnoida asiakasta ja hänen kommunikointiaan.
Lähde:Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kohtaaminen Asperger-aikuisen näkökulmasta Kaisa Kangas 0307965 Pro gradu Kevät 2014 Sosiaalityö Lapin yliopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti