Kun sovitaan uusien taitojen oppimisesta, tärkeintä on selvittää, mitä mahdollisuuksia lapsen ympäristö tarjoaa, ja millä asioilla on merkitystä lapsen kehitysvaihe huomioiden.
Hyvä käytäntö on yhdistää koulutuksellinen tavoite toivottuun sosiaalisen toiminnan tavoitteeseen. Oppimisessa tulisi painottaa laatuun, eikä määrään. Häiriökäyttäytymiseen johtaa usein liian suuri kognitiivinen kuormitus, josta seurauksena voi olla ahdistusta.
Tikapuut oppimisessa on tärkeät. Kukin
askelma tulee nousta tarkoituksenmukaisesti. Tiedon aukot tulee
täyttää, jotta oppiminen olisi merkityksellistä. Jos jonkun taidon
oppiminen on tärkeää, silloin myös harjoitteleminen, niin että sen osaa kunnolla on mielekästä ja arvokasta lapsen kehitykselle.
Taitojen vahvistaminen on kehityksen avain. Haastava käytös voidaan korvata uutta oppimalla. Lapsi voi olla jumittunut asiaan, joka nostaa hänen aggressioitaan. Jos on kysymys asiasta, jolle hän ei mahda mitään, voidaan koulutuksella kiinnittää lapsen huomio positiivisiin vaihtoehtoihin, joihin hän voi ympäristössään vaikuttaa.
Edellä
mainittu ei tarkoita, että lapsen alkuperäistä aggression aiheuttajaa
vähäteltäisiin, vaan vahvistetaan lapsen käytöstä positiivisella,
rakentavalla vaihtoehdolla. Monet ongelmat johtuvat puutteellisista
kommunikaatiotaidoista.
Valintatilanteessa voi olla vaikeaa muodostaa
omaa mielipidettä asiasta. Tuolloin vaikeaa sanoa kyllä tai ei.
Vaikeampaa voi olla kuitenkin sanoa, en tiedä tai en ymmärrä. Tämä
saattaa johtaa haastavaan käytökseen. Tuolloin tulisikin lasta
harjoittaa viestittämään epävarmuuttaan sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla.
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Tytöt harvemmin saavat autismidiagnoosia, koska tytöillä autismikirjon oireyhtymä on erilainen kuin pojilla. Asperger huomasi tutkimuksiss...
-
Kielellinen ja ei- kielellinen viestintä ovat riippuvaisia toisistaan, ne kulkevat käsi kädessä. Kohtaamistilanteessa käytetään yhdess...
-
Kirjassa Hollander Eric (2013) Autism Spectrum Disorders, CRC Press, mainitaan, että autismin llitäännäisoireena voi olla dystoniaa ja l...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
-
Autismin asiantuntijat (mm. Lorna Wing) ovat sitä mieltä, ette neljässä viidestä tapauksesta autismi on synnynnäinen tila ja että 80%o:ssa s...
-
Kolme äitiä kirjoittaa kuinka autistiset oireyhtymät voidaan sekoittaa psykiatrisiin häiriöihin. Väärä diagnoosi, saattaa todellakin johta...
-
Nature -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan usein autismi näkyy jo pienen vauvan katseessa. Autismi ilmenee katseen kestossa ja m...
-
Poikamme on todettu Lastenlinnan tutkimuksissa vajaa älyseksi ja oireena on psykoosi. Tämä on hämmästyttänyt kaikki, jotka lapsen tuntevat. ...
-
Murrosikä rakentuu jokaisen nuoren kohdalla siihenastisten kokemusten ja omaksuttujen toimintatapojen varaan. Toisaalta se voimakkaana fyy...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti