Zarkowska ja Clements (1994) ovat kehittäneet STAR-mallin haastavan käytöksen analyysiin ja ehkäisyyn. Tutkimalla käytöstä niissä olosuhteissa, kun haastavaa käyttäytymistä esiintyy auttaa selvittämään sen syitä.
S = Settings tarkoittaa pysyvää ympäristöä, jossa tilanne tapahtuu esimerkiksi kotona, bussissa, tai koulussa, tai milloin tietyt ihmiset on läsnä. Muita tärkeitä tekijöitä on päivän aika ja toimintaan
liittyvä tapahtuma (esimerkiksi matkalla ajoneuvoa vaihtaessa). Pitää selvittää myös henkilön tarvetila, kuten väsymys tai nälkä. Settings voi kuvailla olosuhteita, jotka ovat erityisen
tärkeitä lapselle, kuten paikkoja, ihmisiä, ajankohtaa, tapahtumia ja tiloja. Olosuhteet ovat erityisen tärkeitä rutiinin, struktuurin ja ennakoitavuuden kannalta.
T= Triggers tarkoittaa tapahtumaa, tai tekijää, joka laukaisi haastavan käytöksen. Nämä voivat toimia merkkeinä käytöksen käynnistyessä ja lopettamisessa. Laukaisevat tekijät toimivat näin, koska autistiset ovat oppineet yhdistämään laukaisevan ärsykkeen joko miellyttäviin, tai epämiellyttäviin kokemuksiin. Laukaisevat tekijät vaikuttavat myös muuhunkin kuin haastavaan käytökseen. Laukaiseva tekijä, joka aiemmin tuotti mielihyvää, saattaa toisissa olosuhteissa tuottaa mielipahaa, ja laukaista haastavaa käytöstä.
A= Actions, toiminnan seuranta kuvaa tarkasti käytöksen eri vaiheet. Jos käytöstä kuvaillaan vain sanalla aggressiivinen, se ei vielä riitä tarkkaan analyysiin tilanteesta.
R= Results tarkoittaa toiminnan seuranneita tapahtumia. Se kertoo, mitä lopulta tapahtui ja mitä lapsi ja haastavan käytöksen kohde teki. Kuinka muut ihmiset, kuten vanhemmat, opettajat tai hoitohenkilökunta toimivat tilanteessa.
Star-malli ei yksin riitä kuitenkaan tilanteen selvittämiseen ja vastaavan tilanteen ehkäisyyn. Pitää myös selvittää, kuinka läheiset ja hoito henkilökunta tai opettajat näkevät tilanteen ja miltä heistä tuntuu siinä tilanteessa. Miten he suhtautuvat lapseen, joka aiheutti tilanteen.
Jos ihmiset näkevät lapsen haastavan käytöksen olosuhteiden seurauksena, he suhtautuvat lapseen myötämielisemmin, kuin jos lapsesta tehdään syntipukki. Se miten suhtaudumme toisiin, vaikuttaa
myös siihen, kuinka heitä arvioimme ja kuinka tilanteet vaikuttavat omaan käytökseemme.
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Somalitaustainen maahanmuuttajaäiti, Adar Hassan on osallistunut tutkimukseen selvittääkseen, miksi autismi on niin paljon yleisempää hänen ...
-
Erittäin lahjakkaan lapsen huoltaja tai muu kasvattaja saattaa tehdä liialla kunnianhimolla hallaa lapselle. Asiantuntijan mukaan ihmelapse...
-
Suomi teki historiaa äänestämällä euroviisuedustajaksi kehitysvammaisista koostuvan Pertti Kurikan Nimipäivät. Myös YK:n vammaisten oikeuksi...
-
Tyttövauvan autistiset piirteet eivät ole yhtä selvät kuin pojalla, sillä monasti autistinen tyttö näyttää päällepäin hyvin sosiaaliselta ,...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Vivid 'Icarus' charts a search for self June 20, 2005|Globe Correspondent Helen Oyeyemi's remarkable first novel, ''The ...
-
Lähes kolmannes nuorista sanoo kokeneensa nuorten välistä väkivaltaa sukupuolesta riippumatta. Tähän kuuluu niin fyysinen kuin henkinenkin v...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
-
Hänet auto tuo uuden kodin luo, taivas vettä valuttaa. Kapuloiduin suin, ilmein masentunein häntä pitää taluttaa. Väkivalloin viedään noihin...
-
Lapset yleensä tiedostavat sisäisen puheensa noin viisi vuotiaina, jolloin he lakkaavat puhumasta ääneen. Asperger-lapset eivät tiedosta ...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti