ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

perjantai 1. tammikuuta 2016

Haastavan käytöksen vähentäminen

Ei ole objektiivista mittaria, jolla haastavaa käyttäytymistä voisi määritellä. Haastavasta käytöksestä saattaa kehittyä tapa, joka on ominainen ja merkityksellinen henkilölle itselleen. Pitää muistaa, että samanlainen tapa voi merkitä eri ihmisille eri asiaa. 

Haastava käytös voidaan määritellä kuvailemalla käytös niin tarkasti kuin mahdollista. Ei kuvailla sitä vain häiriönä, vaan selvitetään ketä tai mitä vastaan se kohdistuu, missä se tapahtuu ja kuinka se näkyy. Lisäksi selvitetään kuinka usein ja missä olosuhteissa se toistuu. Tämä antaa mahdollisuuden nähdä yhtäläisyydet ja erot eri tilanteissa. Se helpottaa myös näkemään ja millaisia vaikutuksia on ollut haastavan käytöksen ehkäisevillä toimenpiteillä.

Tärkeää on tietää myös haastavan käytöksen kesto. Usein käytös toistuu, jolloin voidaan seurata, pidentyykö kohtaus, vai lyheneekö se. Samoin mikä on käytöksen intensiteetti, kuinka vaikea tilanne on ollut lapselle ja muille. Intensiteettiin vaikuttaa usein haastavan käytöksen toistuvuus ja kesto. Tärkeää on myös selvittää millainen ongelma se on lapselle itselleen  ja muille.

Kuten sanottu kullekin lapselle sama käytösmalli saattaa merkitä erilaisia asioita, niinpä on tärkeää rakentaa ekologinen kuva käytöksestä sen erilaisissa yhteyksissään. Monilla autisteilla esiintyy rituaalista käytöstä. Sama rituaali voi toistua eri syistä.

Käytöksen, kuten rituaalien selvittely vaatii henkilön toiminnan tarkkaa analyysia, sen sijaan että tehdään hätäisiä johtopäätöksiä, kuten "rituaalit johtuvat ahdistuksesta". Vaikka johtopäätös saattaa olla suuntaa antava, se ei pidä paikkaansa kuitenkaan kaikissa tapauksissa.

Käytös voi myös muuttua ajan kuluessa. Ei pidä uskoa, että "tällaisia he on aina olleet". Menneet tapahtumat ovat tärkeitä, mutta hyvä analyysi vaatii usein muistiinpanoja. Perheen jäsenillä on tässä tärkeä rooli, sillä tärkeää on tietää mikä todella aiheuttaa haastavaa käytöstä, jotta syy voidaan selvittää ja ahdistuksen aiheuttaja saadaan eliminoitua.










Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London.
Lähetä kommentti