Viksu syntyi vuonna 1992. Viksu oli mitä kiltein vauva, en osannut ajatella minkään olevan sen kummemmin.
Hiljainen hän kyllä oli, eikä halunnut huomiota osakseen. Noin kaksivuotiaana Viksu halusi vain keinua ulkona ja säntäsi vauhdilla minne vain, kun rattaista nostettiin. Puhetta ei ruvennut tulemaan ja leluista poika ei enää kiinnostunut. Isä sai Viksun hetkeksi työntämään leikkiautoa ja painamaan musiikkisoittimen nappeja.
Kolmevuotiaana aloitettiin tutkimukset ja neljävuotiaana Viksu sai autismi- diagnoosin. Tiesimme, että jotain oli vialla, pojan liikkeet ja olemus hämmästyttivät yhä enemmän. WC-asiat, pukeminen ja syöminen tuottivat myös melkoisia vaikeuksia. Viksu valvoi usein öisin, söi kaikkea, mitä suuhunsa nappasi, uskomattomia olivat myös sotkut, joita siivosimme päivittäin.
Poika piti melkein tauotta korkeaäänistä ulinaa sekä sai raivareita jatkuvasti. Sohvat ja sängyt menivät rikki Viksun hypyistä, onneksi isä osasi korjata niitä. Vuodet vierivät, lääkkeitäkin välillä kokeiltiin. Kymmenen ikävuoden jälkeen Viksu alkoi rauhoittua, ja siivottavaakin oli vähemmän. Disneyn piirroselokuvista oli tullut innostus, ja hyvänä päivänä Viksu katsoi niitä mielellään. Oli totuttu elämään Viksun ehdoilla päivärytmin mukaan.
..jatkuu
Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on
koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta,
joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat
ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa
kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution
vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen
organisaatiolle postikulujen hinnalla osoitteesta info[at]autismiliitto.fi.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Kun meritulppi löytää soivan alustan se asettuu paikalleen ja syö aivonsa. Merituppi on hyvin putkimainen merieläin, joka asuu koralliriut...
-
Lapsen käytöstä voidaan pitää haastavana kun, Käytös ei vastaa tilannetta, tai sopimaton ottaen huomioon lapsen iän, tilanteen ja kehitys...
-
Suurin osa inhimillistä viestintää on sanatonta. Kuitenkin autistisen lapsen on vaikeaa ilmaista itseään elein ja ilmein. Puhumattomuus, ...
-
Katsekontaktiin liittyvää motivaatiota on tutkittu myös mittaamalla aivojen etuosien aivosähkökäyrästä alfataajuisen (8–13 Hz) aktiviteetin...
-
Katsesuunnan analysointi tapahtuu aivoissa rinnakkain muun kasvoihin liittyvän informaation prosessoinnin kanssa. Tähän kasvojen ja katseen...
-
Haastava käytös yhdistetään myös ympäristötekijöihin. Väenpaljous voi tuntua ahdistavalta, sillä autistiset ihmiset tarvitsevat enemmän tila...
-
Autismin määrittelyyn liittyy lapsen rutiininomainen käytös. Tämä ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, sillä monasti rutiinit on omaksu...
-
Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, joka geneettisestä ja neurobiologisesta taustastaan huolimatta diagnosoidaan käyttäytymisen p...
-
Autistisen käyttäytymisen riskin tunnistaminen mahdollisimman varhain mahdollistaa varhaisen kasvojen tulkintaan suuntautuvan kuntoutuksen ...
-
Ilman rakkautta vauvasta tulee psykopaatti on vanha freudilainen käsitys. Siksi psykiatreja kiinnostaa potilaansa varhaislapsuus. Tämä käsit...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti