Katsekontaktiin liittyvää motivaatiota on tutkittu myös mittaamalla aivojen etuosien aivosähkökäyrästä alfataajuisen (8–13 Hz) aktiviteetin epäsymmetriaa vasemman- ja oikeanpuoleisten frontaalialueiden välillä.
Voimakkaampi vasemmanpuoleinen frontaaliaktiviteetti on liitetty lähestymismotivaatioon, kun taas voimakkaampi oikeanpuoleinen aktiviteetti on yhdistetty välttämismotivaatioon. Tyypillisesti kehittyneillä aikuisilla tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että toisen ihmisen suoran katseen näkeminen (katsekontakti) saa aikaan havaitsijan aivoissa lähestymissuuntautuneisuuteen liittyvää frontaaliaktiviteettia.
Hiljattain tavanomaisesti kehittyneillä lapsilla tehdyt kokeet ovat osoittaneet samanlaisia tuloksia, kun sen sijaan hyvätasoisilla autistisilla lapsilla ei havaittu lähestymissuuntautumiseen liittyvää frontaaliaktiviteettia toisen henkilön suoran katseen näkemisen yhteydessä.
Tässä yhteydessä on syytä huomata, että toisen henkilön suora katse ei kuitenkaan herättänyt välttämissuuntautumiseen liittyvää aivoaktiviteettia autistisilla lapsilla. Nämä tutkimustulokset näyttävät siis viittaavan siihen, että autistiset lapset eivät niinkään vältä katsekontaktia, vaan että toisen henkilön kasvot ja erityisesti silmät eivät ole tunnepitoisesti motivoivia autistisille lapsille, mikä sitten puolestaan johtaa tyypillisesti runsaan silmiin katsomisen puuttumiseen.
On mahdollista, että tämän taustalla on aivojen syvissä osissa sijaitsevien, sosiaalisen tarkkaavuuden suuntaamiseen osallistuvien hermostomekanismien (esim. amygdala) rakenteelliset tai toiminnalliset poikkeavuudet. Kuntoutuksen merkitys katsekäyttäytymisen kehittymisessä Toisen henkilön kasvojen ja silmien havainnoinnin merkitystä osana sosiaalista vuorovaikutusta ja sen kehitystä on vaikea kiistää.
Hietanen JK, Leppänen JM, Peltola MJ, Linna-aho K, Ruuhiala HJ. Seeing direct and averted gaze activates the approach-avoidance motivatio- nal brain systems. Neuropsycholo- gia 2008;46:2423–30. 584 Suomen Lääkärilehti 8/2013 vsk 68
Kylliäinen A, Wallace S, Coutan- che MN ym. (2012). Affectivemotivational brain responses to direct gaze in children with autism spectrum disorder. J Child Psychol Psychiatry 2012;53:790–7. 42Green J, Charman T, McCona- chie H ym. Parent-mediated communication-focused treatment in children with autism (PACT): a randomised controlled trial. Lancet 2010;375:2152–60.
Baird G, Charman T, Cox A ym. Screening and surveillance for autism and pervasive develop- mental disorders. Arch Dis Child 2001;84:468–75.
Lähde: Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti