Deborah
Feinin tutkimusryhmän vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan
autismin kirjon oireet eivät ole pysyviä, vaan ne muuttuvat iän ja
olosuhteiden vaikutuksesta.
Tutkimuksessa huomattiin, että lapsuudessa
diagnosoidut autismin oireet kuten vuorovaikutusvaikeudet, erikoinen
kommunikointi, sääntöjen jäykkä noudattaminen, rituaalit, rutiinit,
esineiden järjestäminen olivat kadonneet monelta iän mukana.
Myös
aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että 3 – 25 prosenttia autismin
diagnoosin saaneista lapsista oli myöhemmin kehittynyt normaalisti.
Tutkimuskirjallisuuden perusteella tehdyt seurantatutkimukset eivät ole
olleet kovin vertailukelpoisia, mutta tuore tutkimus on erityisen
tarkka.
Tutkittavat jaettiin kolmeen 8 – 21-vuotiaan ryhmään. Autismista
“parantuneiden” tutkimusryhmässä oli 34 autismista toipunutta.
Pyrittiin varmistamaan, etteivät he alun perin olleet väärin
diagnosoituja. Autismista toipuneen henkilön piti nyt olla vapaa
autismin oireista ja edellytettiin, että hänellä oli itse hankittuja
ystäviä ja kävi normaalissa koulussa ilman henkilökohtaista avustajaa.
Tutkimuksessa käytettiin autismin oireita kartoittavaa testiä.
Verrokkiryhmät koostuivat “hyvätasoisten au
tististien” HFA-ryhmästä ja
tyypillisesti kehittyneiden “tavisten” ryhmästä (Fein et al 2013).
Tutkimuksen
tulokset olivat rohkaisevia: autismin oireista toipuneet olivat samalla
tasolla tyypillisesti kehittyneiden luokkatovereittensa kanssa ja
selvisivät hyvätasoisia autisteja paremmin muiden ihmisten kanssa
toimimisesta ja käytännöllisistä arjen haasteista. Tutkija Sally
Ozonovin mukaan tulos merkitsee tärkeää vedenjakajaa autismin
tutkimuksessa, kun nyt voidaan selvästi osoittaa nuorten mahdollisuus
selvitä autismin oireista ja siirtyä normaalisti toimivien joukkoon
(Richler 2013).
Kirjallisuutta
Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005) Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinki
Farley
MA, McMahon WM, Fombonne E, Jenson WR, Miller J, Gardner M, et al.
(2009) Twenty-year out- come for individuals with autism and average or
near-average cognitive abilities. Autism Research 2(2): 109–118.
Fein Deborah et al (2013) Optimal Outcome in Individuals with History of Autism, Journal of Child Psychiatry, Vol. 54
Helt Molly et al. (2008) Can Children with Autism Recover? If So, How? Neuropsychology Review, Vol. 18, No. 4, pages 339–366.
Henninger
Natalie A., Taylor Julie Lounds (2013) Outcomes in adults with autism
spectrum disorders: a historical perspective Autism 2013 17: 103
Kanner L (1943) Autistic disturbances of affective contact. Nervous Child 2: 217–250.
Kanner L (1971) Follow-up study of eleven autistic children originally reported in 1943.
Journal of Autism and Childhood Schizophrenia 1(2): 119–145.
Kobayashi
R, Murata T and Yoshinaga K (1992) A follow-up study of 201 children
with autism in Kyushu and Yamaguchi areas, Japan. Journal of Autism and
Developmental Disorders 22(3): 395–411.
Richler Jennifer (2013) Is It Possible to Recover from Autism? Scientific American Mind Vol 24, Nr 3
Teema:Auttaminen 1/2014. Tagged as AS-tutkimukset ja diagnosointi, haasteet ja selviytyminen, opiskelu
Osa artikkelista, joka on julkaistu Puoltajassa maaliskuussa 2014
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Lapsen käytöstä voidaan pitää haastavana kun, Käytös ei vastaa tilannetta, tai sopimaton ottaen huomioon lapsen iän, tilanteen ja kehitys...
-
Kun meritulppi löytää soivan alustan se asettuu paikalleen ja syö aivonsa. Merituppi on hyvin putkimainen merieläin, joka asuu koralliriut...
-
Suurin osa inhimillistä viestintää on sanatonta. Kuitenkin autistisen lapsen on vaikeaa ilmaista itseään elein ja ilmein. Puhumattomuus, ...
-
Katsekontaktiin liittyvää motivaatiota on tutkittu myös mittaamalla aivojen etuosien aivosähkökäyrästä alfataajuisen (8–13 Hz) aktiviteetin...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Autistinen pikkulapsi ei vaikeimmissa tapauksissa ota katsekontaktia toisen henkilön kanssa lainkaan, tai lievemmissä tapauksissa hänen voi...
-
Katsesuunnan analysointi tapahtuu aivoissa rinnakkain muun kasvoihin liittyvän informaation prosessoinnin kanssa. Tähän kasvojen ja katseen...
-
Toisen henkilön sivulle suunnatun katseen näkemisen on osoitettu saavan aikaan havaitsijassa refleksinomaisen tarkkaavuuden suuntautumisen ...
-
Haastava käytös yhdistetään myös ympäristötekijöihin. Väenpaljous voi tuntua ahdistavalta, sillä autistiset ihmiset tarvitsevat enemmän tila...
-
Autistisen käyttäytymisen riskin tunnistaminen mahdollisimman varhain mahdollistaa varhaisen kasvojen tulkintaan suuntautuvan kuntoutuksen ...
perjantai 4. syyskuuta 2015
Autismikirjon muuttuvat oireet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti