Keskitytään niihin tekijöihin, jotka johtivat haasteelliseen käytökseen. Tämä on positiivista ja ennaltaehkäisevää, koska sen sijaan että odotettaisiin haastavan käytöksen tuloa ja sitten tehtäisiin jotain sille, yritämme ennakkoon estää sitä tapahtumasta.
Keskeistä rankaisemattomassa mallissa on seuraamukset, jotka liittyvät käytökseen. Hyvä esimerkki tästä on kun yritämme saada lasta noudattamaan sääntöjä. Voimme rajoittaa esimerkisi television katselua illalla ja määrätä tietyn nukkumaanmenoajan ilman että niistä tulisi rangaistus.
Keskeistä rankaisemattomassa mallissa on seuraamukset, jotka liittyvät käytökseen. Hyvä esimerkki tästä on kun yritämme saada lasta noudattamaan sääntöjä. Voimme rajoittaa esimerkisi television katselua illalla ja määrätä tietyn nukkumaanmenoajan ilman että niistä tulisi rangaistus.
Tässä tapauksessa seurauksena on paremmat yöunet. Vaatii hyviä perusteluja saada lapset uskomaan tähän. Kuitenkin väärä tapa olisi tarjota karkkia tai rahaa, tekijät jotka eivät tilanteeseen välittömästi liity. Jos meillä ei ole vaihtoehtoja tarjota, silloin meidän pitää kysyä, miksi me yritämme muuttaa lapsen käytöstä. Eli säännöillä pitää olla lasta kehittävä vaikutus ja ongelmien hoitaminen seuraamuksettomalla tavalla toimii esimerkkinä myös lapselle hänen ratkaistessaan omia ongelmiaan.
Rankaisematon tapa hoitaa tilanne on kyseenalaistaa sääntöjen tarkoitus. Vielä tärkeämpää on, voidaanko löytää lapsille mieluisempia vaihtoehtoja. Kultainen sääntö rankaisemattomassa menettelyssä on se, että konfliktit vältetään, jos jotain otetaan pois niin jotakin parempaa saadaan tilalle.
Rankaisematon tapa hoitaa tilanne on kyseenalaistaa sääntöjen tarkoitus. Vielä tärkeämpää on, voidaanko löytää lapsille mieluisempia vaihtoehtoja. Kultainen sääntö rankaisemattomassa menettelyssä on se, että konfliktit vältetään, jos jotain otetaan pois niin jotakin parempaa saadaan tilalle.
Williams, D. 1(996). Autism: An Inside-Out Approach. Jessica Kingsley, London.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti