Autismi tulee kreikkan sanasta autos (itse). Autismin voisi ajatella tarkoittavan vetäytymistä ja omissa maailmoissa elämistä.
Ei ole vain tiettyä rajattua autismia, vaan kysymys on laaja-alaisesta, neurobiologisesta keskushermoston kehityshäiriöstä. Autismin oireet on aiemmin virheellisesti tulkittu skitsofreniaksi. Se ei ole mielen sairaus, vaan orgaanisperäinen eli fyysisistä tekijöistä johtuva häiriö. Autismia ei aiheuta tietty syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla monet perinnölliset tekijät, raskausajan traumat, geneettiset ominaisuudet, syntymän ja sen jälkeiset jälkeiset vauriot, jotka vaikuyttavat aivojen rakenteessa ja soluissa.
Keskushermoston häiriö voi vaikuttaa aivojen kykyyn käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa. Se voi aiheuttaa yksilön kasvussa ja kehityksessä tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä, joita ovat epätavallisesti kehittyvä sosiaalinen vuorovaikutus ja kielellinen tai ei-kielellinen kehitys, sekä usein rajoittunut, toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.
Autismi ei rajoitu vain lapsuuteen, vaan autismin piirteet vaikuttaa koko elämän. Ikä muuttaa autistisia oireita. Autismi ei kuitenkaan ole kehitysvamma, vaan voi esiintyä kaikilla älykkyyden tasoilla: vaikeavammaisesta huippulahjakkaaseen henkilöön.
Autismia on kaikkialla maailmassa ja kaikenlaisissa perheissä. Sitä tavataan kaikissa kulttuureissa, vaikka autismia ei kaikkialla pidetä häiriönä tai sairautena, vaan sen on nähty kuuluvan inhimillisen ominaisuuksien kirjoon. Joissakin kulttuureissa tavataan enemmän autistisia piirteitä, kuin toisissa. Ihmisen neurologista monimuotoisuutta kutsutaan neurodiverisiteetiksi, jossa autismia pidetään autismikirjon häiriönä ja valtaväestöä neurotyypillisenä.
Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen
I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt
lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing
L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological
Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in
high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.)
High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Uudessa amerikkalisessa DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa Aspergeria ei enää diagnosoida. Asperger kuuluu nyt Autismikirjon häiriöihin**. Al...
-
Kun sovitaan uusien taitojen oppimisesta, tärkein tekijä on selvittää, mitä mahdollisuuksia lapsen sosiaalinen kasvuympäristö tarjoaa, ja mi...
-
Loading...
-
Valtio esittää anteeksipyynnön kaikille niille, joita on kohdeltu kaltoin ja jotka ovat kokeneet epäkohtia lastensuojelun sijaishuollossa. ...
-
autism gut bacteria UUTISET Scientists May Have Found Link Between Gut Bacteria and Parkinson...
-
Kommunikaation poikkeavuudessa säilyvät samat ilmenemismuodot yleensä ikäkaudesta toiseen, vaikka kommunikaatiotaidot saattavat yksilöllises...
-
Ilmiasu tai muu tekijä Autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Ilmenemisikä tyypillisesti Varhaislapsuus Nuoruus ja ...
-
Vaikka selitys oli saatu, ongelmat koulussa jatkuivat ja jouduin edelleen käymään erilaisissa terapioissa. Sitten onnekseni äitini hankki...
-
Kymmenen vuotta on kulunut kun lapsi katosi diagnoosien metsään. Kuvittelemme elävämme 2000-luvun vauraassa sivistysvaltiossa, emmekä keskia...
-
Ihmetyttää miksi laman maksumiehiksi on pistetty maan heikoin väestönosa. Tiettävästi aiemmin yhtäkään väestön osaa ei ole kohdeltu näin syr...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti