ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Vatsan kautta hyvään oloon

Perimäämme vaikuttaa geeniemme lisäksi ympäristön vaikutus, johon kuuluu myös suolistomme bakteereit. Mikrobiomimme kertoo mitä olemme suuhumme pistäneet, yltäkylläissydestämme, nälästämme tai mitä olemme sairastaneet.

Ruoasta saamme energiaa ja rakennusaineita soluille. Ruuan sulatus tarvitsee myös energiaa. Ihminen auttaa ruoan sulatusta monella tavoin. Ruokaa voidaan kypsentää lämmöllä, mutta myös hapattamalla, jolloin hyödnnämme mikrobiomia ulkoisesti. Mutta myös sisäisesti suolistomme on valjastanut avukseen mikrobiomin.

Ruoka matkaa kehossamme yhdeksän metriä. Matkalla vatsassa on hermosoluja yhtä paljon kuin kissan aivoissa. Ne toimivat tehtävässään itsenäisesti. Vaikka suolisto kuluu äärihermostoon, sen ei tarvitse pyytää ohjeita aivoilta.

Vatsan hermosto kehittyi jo ennen aivoja yli 500 miljoonaa vuotta sitten. Suoliston toiseen päähän kehittyivät aivot ja lisääntymiselimet vastakkaiseen päähän.

Suolisto tarjoaakin ikkunan aivojen kehitykseen, totesi tiedeviikolla John Huss Akronin yliopistosta Ohiosta. Aivot ja vatsa tuottavat samoja hormoneja, kuten dopamiinia ja serotoniinia. Aivoissa nämä toimivat nautinnon ja hyvänolon tunteiden välittäjinä, vaikka vatsassa tehtävät ovat erilaiset.

Suoliston hermosignaalit vaikuttavat mielialaan. Vatsan kautta on mahdollista helpottaa masennusta. Siksi ylilihavuus on niin yleistä lännessä. Vatsan kautta kulkee myös tie läheistemme sydämmeen.




Timo Paukku  Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämääHelsingin Sanomat Tiede


Gulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava

Ei kommentteja: