Lapsen kiinnostus motivoi oppimista

TEACCH:issa, Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, käytetään PECS-menetelmän, Picture Exchange Communication System, periaatteita kielen kuntoutuksessa. Lovaasin ja luonnollisissa menetelmissä niitä käytetään usein taas ainoastaan vaihtoehtoisesti silloin, kun puhe ei muuten lähde autistisella lapsella kehittymään.

Kuntoutusmenetelmät eroavat usein siinä, kuka toimii kuntouttajana ja miten hän ohjailee tilanteita. Toiset menetelmät korostavat vanhempien roolia kuntoutuksen toimeenpanijana enemmän kuin toiset. Erona on usein myös se, kuinka paljon aikuinen ohjailee lapsen toimintaa.

Joissain menetelmissä on tavoitteena, että lapsi suorittaa aikuisen antaman tehtävän oikein. Näitä kutsutaan aikuisjohtoisiksi menetelmiksi. Lapsijohtoisissa menetelmissä taas aikuinen muun muassa vastaa enemmän lapsen tekemiin aloitteisiin. Aikuinen voi tarjota lapselle valittavaksi erilaisia vaihtoehtoisia tavaroita tai toimintoja sekä seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita ja luo niiden pohjalta oppimistilanteita.

EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support
PECS= Picture Exchange Communication System

Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.