Kyky vastavuoroiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen on rajoittunutta. Ihmisten välisen kanssakäymisen kirjoittamattomia sääntöjä autistisen henkilön on vaikea ymmärtää. Sanattomien viestien havaitseminen ja ymmärtäminen on vaikeaa.
Taito toimia vuorovaikutuksessa kehittyy hitaammin ja myöhemmin. Sitä vaikeuttaa kehon kielen ja kasvojen ilmeiden tulkinnan ongelmat. Prosopagnosia eli kasvosokeus on yleistä, eikä henkilö aina tunnista tai muista kasvoista toisia ihmisiä tavatessaan. Ihmistä pidetään siksi myös epäkohteliaana ja välinpitämättömänä.
Kontakti, varsinkin katsekontakti, toiseen ihmiseen ja vastavuoroinen kommunikaatio ovat hyvin vaikeita - joskus jopa ylitse pääsemättömiä. Autistinen henkilö tulkitsee kieltä kirjaimellisesti ja hänelle on vaikea tietää, miten keskustelu aloitetaan tai lopetetaan. Sanojen ja ilmaisujen tulkinta on konkreettista ja sanatarkkaa.
Kielikuvien käyttö, voi johtaa väärinkäsityksiin. Henkilön on vaikea huomata puhujan ilmeitä. Viesti, sen tulkinta ja vuorovaikutus autistisen henkilön kanssa ymmärretään helposti väärin. Myös puhe saattaa puuttua kokonaan tai se voi olla poikkeavaa perustuen toistettuihin valmiisiin fraasehin tai puhe voi olla epäselvää. Puheen ymmärtäminen on tilannesidonnaista. Lapsen mielikuvitus ja roolileikit perustuvat opittuihin satuhahmoihin ja rinnakkaisleikit on tavallista.

Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti