Lämpöstressireaktiossa korkealle lämpötilalle altistuneet solut alkavat tuottamaan suojaproteiineja, jotka suojelevat solua ja auttavat sitä kestämään kuumuutta. Lämpöstressiproteiinit aktivoi esimerkiksi infektiot, tulehdukset, altistus ympäristömyrkyille, nälkiintyminen, solujen hapenpuute ja eräät kasvikunnan tuotteet kuten sulforafaani jota tuottaa mm parsakaali.
Tämä yhteys parsakaalin ja kuumeen välilllä mahdollisti äsken julkaistun tutkimuksen. Jos lämpöstressireaktio on syynä autismin oireiden lievenemiseen, sulforafaanin pitäisi saada aikaan sama tulos. Vaikka tutkimuasetelma oli satunnaistettu sokkotutkimus, tutkijoiden oli helppo arvata, ketkä kuuluivat sulforafaaniryhmään. Jotkut potilaista esimerkiksi katsoivat tutkijoita suoraan silmiin ja kättelivät heitä, mitä he eivät koskaan aiemmin olleet tehneet.
Tulokset olivat vaikuttavia. Sulforafaaniryhmän autisteissa nähtiin selviä kohenemisen merkkejä jo neljä viikkoa hoidon aloittamisen jälkeen, ja koheneminen jatkui niin kauan kuin he ottivat sulforafaania. Kohenemista nähtiin etenkin seuraavissa ominaisuuksissa: ärsyyntymisherkkyys, velttous, toistoliikkeet, hyperaktiivisuus, valppaus, kommunikaatio, motivaatio ja rituaalit. Hoidon loputtua kaikki potilaat taantuivat entiselleen, kuten tapahtuu kuumeenkin jälkeen.
Oireet lievenivät vain noin puolella sulforafaania saaneista, ei kaikilla. Kyseessä ei siis ole mullistus autismin hoidossa, vaan pikemminkin kauan odotettu vihje siitä, mistä tuota mullistusta kannattaa etsiä.
Potilaiden saama sulforafaanimäärä oli niin suuri, ettei siihen pääse parsakaalia syömällä, vaikkakin terveellisyytensä vuoksi parsakaalia voi vapaasti suositella. Myös monissa muissa kasviksissa on sulfarafaania, ja sen aiheuttama lämpöstressireaktio onkin yksi syy niiden suotuisiin terveysvaikutuksiin.
Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the National Academy of Sciences.
Asiasta kirjoitti Jani Kaaro, Helsingin Sanomat, Tiede,14.10.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti