Autistisella
henkilöllä on rajoittuneita käyttäytymistapoja ja mielenkiinnon
kohteita. Hän pystyy harvinaisen hyvin keskittymään pitkän aikaa
yksityiskohtaiseen asiaan.
Autistinen henkilö on mieluiten yksin ja hän
keskittyy omiin kiinnostaviin asioihin. Hänen on vaikea tehdä monta
asiaa yhtä aikaa. Hän noudattaa mielellään rutiineja ja tekee asiat
mielellään yhdenmukaisella opitulla tavalla ja tietyssä järjestyksessä.
Arjen rutiinit ovat tärkeitä ja muutokset ovat usein vaikeita.
Epätietoisuus tulevasta aiheuttaa autistisessa henkilössä levottomuutta.
Hän tarvitsee aikaa muutoksiin, jotta voi asennoitua niihin.
Autistinen
henkilö voi kuulla erityisen hyvin, mutta jotkut äänet voivat häiritä
häntä erityisen paljon ja jotkut voivat tuntua jopa kipuna. Autistiselle
henkilölle voi olla vaikeaa kun ääniä kuuluu paljon samanaikaisesti.
Äänet voivat kuulua yhtä kovina. Keskit- tyminen vaikeutuu jos ympärillä
on häiritsevää taustaääntä.
Jos näköärsykkeitä tulee liikaa,
autistisella henkilöllä voi olla vaikeaa kohdentaa katsetta yhteen
kohteeseen. Hän katsoo mielellään tiettyjä, yksittäisiä kohteita,
esimerkiksi pesukoneen pyörivää rumpua tai kiiltäviä esineitä.
Autistisilla
henkilöillä on usein ruokaongelmia. Joskus ruoka maistuu heistä
kummalliselta, ruoka voi olla mautonta tai liian maustettua, ruoan
pureskelu voi olla vaikeaa tai on vaikea syödä sellaista ruokaa, jossa
ainekset ovat sekaisin lautasella.
Hajuaistin alueella voi olla
myös ongelmia. Voimakkaat ja oudot hajut voivat saada aikaan
autistisessa henkilössä epämiellyttävän olotilan. Usein
autistinen henkilö on kosketusyliherkkä. Vaatteiden tuntu iholla,
halaaminen, suihkussa käyminen ja hiusten leikkaaminen voi tuottaa
kipua.
Useilla autistisilla henkilöillä on kivun sietokyky
erilainen kuin muilla ihmisillä.
Kivun paikallistaminen ja sen
kuvaaminen, kuinka kipeältä tuntuu, voi olla vaikeaa. Jotkut heistä
kokevat kovemman kivun lievänä ja vähäisen kivun vaikeana. Tunteen
kokeminen on hyvin yksilöllistä. Kipu voi tuntua myös väärässä paikassa.
Tämä voi aiheuttaa palovammoja, jos kipu ei tunnu sormenpäissä.
Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, joka geneettisestä ja neurobiologisesta taustastaan huolimatta diagnosoidaan käyttäytymisen p...
-
1. KÄSKY Minä olen vasta lapsi. Älä satuta minua, vaan hoida minua paremmin kuin omaa lastasi. Muista, että lapsena olen herkkä ja avuton. A...
-
Kerran minut heitettiin ulos osastolta, kun halusin mennä kävelylle lapseni kanssa "Vanhempainohjaus"-tapaamisen jälkeen. Lapse...
-
Yhteistoiminnallisen oppiminen vaatii itsetutkiskelua, paneutumista omiin arvoihin ja asenteisiin, ryhmän normeihin (sääntöihin) ja roolei...
-
Minä sain diagnoosin 16-vuotiaana. Kun minulle se sanottiin, kävelin kotiin 52 kilometriä, hain adoptiovanhempieni viinakaapista pullon k...
-
Autistisen lapsen kuntoutuksessa rajoittavien hallintakeinojen esimerkiksi lukkojen, aitojen, kiinnipidon, lepositeiden ja muiden fyysisten ...
-
Nuorelta ihmiseltä odotetaan sosialisoitumista. Muutoin hän leimautuu oudoksi. Oudot hakeutuvatkin outojen seuraa. Tähän Internet on tuonut ...
-
(Autismi, itseensä vetäyiyminen, kreik, autos = itse.) Autismi voidaan todeta käyttäytymistä tarkkailemalla. Oirekuva näkyy 1) puuttuvan...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti