Autistisella
henkilöllä on rajoittuneita käyttäytymistapoja ja mielenkiinnon
kohteita. Hän pystyy harvinaisen hyvin keskittymään pitkän aikaa
yksityiskohtaiseen asiaan.
Autistinen henkilö on mieluiten yksin ja hän
keskittyy omiin kiinnostaviin asioihin. Hänen on vaikea tehdä monta
asiaa yhtä aikaa. Hän noudattaa mielellään rutiineja ja tekee asiat
mielellään yhdenmukaisella opitulla tavalla ja tietyssä järjestyksessä.
Arjen rutiinit ovat tärkeitä ja muutokset ovat usein vaikeita.
Epätietoisuus tulevasta aiheuttaa autistisessa henkilössä levottomuutta.
Hän tarvitsee aikaa muutoksiin, jotta voi asennoitua niihin.
Autistinen
henkilö voi kuulla erityisen hyvin, mutta jotkut äänet voivat häiritä
häntä erityisen paljon ja jotkut voivat tuntua jopa kipuna. Autistiselle
henkilölle voi olla vaikeaa kun ääniä kuuluu paljon samanaikaisesti.
Äänet voivat kuulua yhtä kovina. Keskit- tyminen vaikeutuu jos ympärillä
on häiritsevää taustaääntä.
Jos näköärsykkeitä tulee liikaa,
autistisella henkilöllä voi olla vaikeaa kohdentaa katsetta yhteen
kohteeseen. Hän katsoo mielellään tiettyjä, yksittäisiä kohteita,
esimerkiksi pesukoneen pyörivää rumpua tai kiiltäviä esineitä.
Autistisilla
henkilöillä on usein ruokaongelmia. Joskus ruoka maistuu heistä
kummalliselta, ruoka voi olla mautonta tai liian maustettua, ruoan
pureskelu voi olla vaikeaa tai on vaikea syödä sellaista ruokaa, jossa
ainekset ovat sekaisin lautasella.
Hajuaistin alueella voi olla
myös ongelmia. Voimakkaat ja oudot hajut voivat saada aikaan
autistisessa henkilössä epämiellyttävän olotilan. Usein
autistinen henkilö on kosketusyliherkkä. Vaatteiden tuntu iholla,
halaaminen, suihkussa käyminen ja hiusten leikkaaminen voi tuottaa
kipua.
Useilla autistisilla henkilöillä on kivun sietokyky
erilainen kuin muilla ihmisillä.
Kivun paikallistaminen ja sen
kuvaaminen, kuinka kipeältä tuntuu, voi olla vaikeaa. Jotkut heistä
kokevat kovemman kivun lievänä ja vähäisen kivun vaikeana. Tunteen
kokeminen on hyvin yksilöllistä. Kipu voi tuntua myös väärässä paikassa.
Tämä voi aiheuttaa palovammoja, jos kipu ei tunnu sormenpäissä.
Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Eivätkö opintosi ole edistyneet niin kuin olit odottanut? Uusi opiskelija, epäonnistuitko jo ensimmäisessä tentissäsi? Vai onko oppimistyy...
-
Ennen terveydenhuollon- ja sosiaalihuollon kehittymistä nykysuuntaiseksi ja varsinkin ennen näiden alueiden laitoskeskeistä järjestelmää oli...
-
Aikuistumiseen kuuluu lapsuudenkodista mahdollisimman itsenäiseen asumismuotoon sirtyminen. Tähän pitäsi autistisellakin ihmisellä olla ma...
-
Periaatteet Jokainen ensitietotilanne on ainutkertainen. Informing Families -hankkeessa saatujen havaintojen mukaan on kuitenkin olemassa p...
-
Kasvatusmallina Curling tai esteratsastus. Esteellinen vai saavutettava polku? A) Älä mene lapsen maailmaan => unohda empatia, kontakti p...
-
Millainen lapsi on kyseessä? – Poikamme on ollut melko tavallinen lapsi. Kehitys on ollut neuvolakriteerein normaalia. Hän oppi soittamaan...
-
Nälkä ja tarttuvat taudit tappoivat sotavuosina potilaita Nikkilän mielisairaalassa Sipoossa. Huippuunsa kuolleisuus nousi vuonna 1942, joll...
-
Lapsemme on todettu Lastenlinnan tutkimuksissa vajaa älyseksi ja oireena on psykoosi. Tämä on hämmästyttänyt kaikki, jotka lapsen tuntevat. ...
-
Koululaisille saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä neuropsykiatrisista diagnooseista, kuten Aspergerin oireyhtymästä tai ADHD:sta. A...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti