Autistisella
henkilöllä on rajoittuneita käyttäytymistapoja ja mielenkiinnon
kohteita. Hän pystyy harvinaisen hyvin keskittymään pitkän aikaa
yksityiskohtaiseen asiaan.
Autistinen henkilö on mieluiten yksin ja hän
keskittyy omiin kiinnostaviin asioihin. Hänen on vaikea tehdä monta
asiaa yhtä aikaa. Hän noudattaa mielellään rutiineja ja tekee asiat
mielellään yhdenmukaisella opitulla tavalla ja tietyssä järjestyksessä.
Arjen rutiinit ovat tärkeitä ja muutokset ovat usein vaikeita.
Epätietoisuus tulevasta aiheuttaa autistisessa henkilössä levottomuutta.
Hän tarvitsee aikaa muutoksiin, jotta voi asennoitua niihin.
Autistinen
henkilö voi kuulla erityisen hyvin, mutta jotkut äänet voivat häiritä
häntä erityisen paljon ja jotkut voivat tuntua jopa kipuna. Autistiselle
henkilölle voi olla vaikeaa kun ääniä kuuluu paljon samanaikaisesti.
Äänet voivat kuulua yhtä kovina. Keskit- tyminen vaikeutuu jos ympärillä
on häiritsevää taustaääntä.
Jos näköärsykkeitä tulee liikaa,
autistisella henkilöllä voi olla vaikeaa kohdentaa katsetta yhteen
kohteeseen. Hän katsoo mielellään tiettyjä, yksittäisiä kohteita,
esimerkiksi pesukoneen pyörivää rumpua tai kiiltäviä esineitä.
Autistisilla
henkilöillä on usein ruokaongelmia. Joskus ruoka maistuu heistä
kummalliselta, ruoka voi olla mautonta tai liian maustettua, ruoan
pureskelu voi olla vaikeaa tai on vaikea syödä sellaista ruokaa, jossa
ainekset ovat sekaisin lautasella.
Hajuaistin alueella voi olla
myös ongelmia. Voimakkaat ja oudot hajut voivat saada aikaan
autistisessa henkilössä epämiellyttävän olotilan. Usein
autistinen henkilö on kosketusyliherkkä. Vaatteiden tuntu iholla,
halaaminen, suihkussa käyminen ja hiusten leikkaaminen voi tuottaa
kipua.
Useilla autistisilla henkilöillä on kivun sietokyky
erilainen kuin muilla ihmisillä.
Kivun paikallistaminen ja sen
kuvaaminen, kuinka kipeältä tuntuu, voi olla vaikeaa. Jotkut heistä
kokevat kovemman kivun lievänä ja vähäisen kivun vaikeana. Tunteen
kokeminen on hyvin yksilöllistä. Kipu voi tuntua myös väärässä paikassa.
Tämä voi aiheuttaa palovammoja, jos kipu ei tunnu sormenpäissä.
Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Uudessa amerikkalisessa DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa Aspergeria ei enää diagnosoida. Asperger kuuluu nyt Autismikirjon häiriöihin**. Al...
-
Autismia pidetään häiriönä, mutta itseasiassa se on piilevä voimavara, jonka vahvuudet voidaan tuoda esiin luovilla menetelmillä kuten valok...
-
Kliinisessä työssä autismin ja Aspergerin ero on ollut häilyvä – käytännössä lievästi oireilevat ja kognitiivisesti hyvätasoiset...
-
Kielellinen ja ei- kielellinen viestintä ovat riippuvaisia toisistaan, ne kulkevat käsi kädessä. Kohtaamistilanteessa käytetään yhdess...
-
Anssi Kela kertoi vuonna 2008 havainneensa itsessään Aspergerin piirteitä. Asperger diagonsoidaan käytöksen perusteella. Siksi maallikoknki...
-
If I don’t do as they say they threaten to take the kids away. Even my lawyer says I should shut up … and that I can’t fight the system. Jul...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Autismi on oireyhtymä, jossa on tavanomaista sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän ongelmat, sekä käytöksen ja ajattelun joustamattomuu...
-
Eräänä autismin määrittelyn pohjana on rutiininomainen käytös. Tämä ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, sillä usein rutiinit on omaksut...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti