Rutiinit ja tunnekylmyys opitaan laitoksissa

Eräänä autismin määrittelyn pohjana on rutiininomainen käytös. Tämä ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, sillä usein rutiinit on omaksuttu laitoshoidossa, sillä monet autistiset lapset joutuvat jo pieninä laitoshoitoon.  Laitoshoitoon liittyy myös kyvyttömyys ilmaista tunteita. 

Laitoksen vaikutus näkyi Romanialaisten lastenkotien kasvateissa 1990-luvun alussa, jolloin luultiin, että lapset olivat autistisia. Mutta "autismi" parantui, kun lapset pääsivät kotihoitoon.

Kyvyttömyys ilmaista omia tarpeitaan ja turhautumista on selvästi syynä autistisen lapsen haastavaan käytökseen. Haastavasta käytöksestä saattaa tulla toimiva malli omien tarpeiden ilmaisuun ja sitä voi olla vaikea muuttaa hyväksyttyyn tapaan ilmaista tunteitaan. 

Suurin osa inhimillistä viestintää on sanatonta. Kuitenkin autistisen lapsen on vaikeaa ilmaista itseään elein ja ilmein. Tämä ei tarkoita, etteikö hän halua viestiä, vaan sitä, että häneltä puuttuu väline, jolla viestiä. Kielellinenkin ilmaisu tulkitaan helposti väärin, kun sitä ei pystytä elein vahvistamaan. 

Argyle (1988) Social Interaction. Methuen, London